Arkadianmäen ääni
1.11.1996
Luonnonvaroja on hyödynnettävä
Lappi on laaja ja omaleimainen osa Suomea. Untuvikko-kansanedustajana olen lähinnä ollut ihmeissäni, kuinka huonosti tuon osan asioita tunnetaan ja mitä sen hyväksi haluttaisiin tehdä.Vaaliteemani oli lyhykäisyydessään: ”Kessi on hakattava, Vuotos on rakennettava, Ounasjoki on padottava ja malmeja etsittävä ja kaivoksia perustettava”. Luonnonvaroja on kaiken kaikkiaan hyödynnettävä.
Teemat ovat varsin selviä ja tässä yhteydessä haluaisin keskittyä malmikysymykseen, varsinkin kun eduskunnassa on loppusuoralla uusi luonnonsuojelulaki.
Me varmasti tarvitsemme uutta lakia ja selvennyksiä moniin epäselviin kysymyksiin. Olemme kuitenkin täällä eduskunnassa tekemässä päätöstä huppu silmillä. Uusi laki nimittäin antaa hyväksynnän monille eurooppalaisille direktiiveille. Samoin on laita Natura 2000 ohjelman suhteen. On huomattava, että viimeksi mainittua ohjelmaa vasta laaditaan. Vanhat metsätkin on vasta periaateasteella. Lopullisia aluemäärityksiä odotetaan.
Kaiken kaikkiaan hyvin laajoja alueita niin Lapissa kuin Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa on menossa suojelun piiriin pois hyötykäytöstä. Tämän kokonaisuuden taloudellisia vaikutuksia ei tunneta. Lainsäädännössä on huomioitu kyllä rakennushankkeiden vaikutukset. YVA-menettely on lakiin perustuva. Miksi ei velvoiteta tutkimaan suojelun vaikutuksia?
Olen pommittanut ministereitä kirjeillä ja vaatinut esimerkiksi vanhojen metsien ja Natura 2000 ohjelman alueiden vertaamista malmikriittisiin alueisiin. Tietoa on niin kauppa- ja teollisuusministeriössä kuin ympäristöministeriössä. Karttatietoja vain yhdistelemään.
Asia on nyt saanut vastakaikua ja ehdotustani viedään ministeri Kalliomäen toimesta eteenpäin. Todella merkittävää, mutta tuleeko asia liian myöhään. Uhrataanko meillä sellaisia mahdollisuuksia, että koko tulevaisuutemme on vaarassa. Mikä onkaan kaivannaisteollisuuden merkitys. Tätä malmien merkitystä voidaan havainnollistaa malmioiden in situ arvoilla.
In situ arvo on mineralisoituneen kiven sisältämien hyödyntämiskelpoisiksi arvioitujen ainesten (metallien) hinta. Arvo on teoreettinen ja ilmaisee koko tuotantoketjun malmista metalliksi maksimiliikevaihdon. In situ arvo antaa mielikuvan tällaisen geologisen varannon merkityksestä.
Leipä on Lapissakin tärkeää
Siispä niitä arvoja. Koitelaisen kromi 17,2 miljardia. Savukosken Akanvaaran kromi 18 miljardia. Keivitsan monimalmio 45 miljardia (myös suurempi arvo 80 miljardia on esitetty). Kuusamon Juomasuon kultamalmio ja koboltti 500 miljoonaa. Sodankylän Pahtavaaran kultamalmio 300 miljoonaa. Tämä on jo kaivoksena ja noin 50 ihmisen työpaikka. Hirvilavanmaan kultamalmio 50 miljoonaa markkaa. Tämä malmio on myyty Terra Miningille, joka kaivaa kultaa Pahtavaarassa. Kaivostoiminta alkanee pikapuoliin. Suurikuusikon kultamalmio vähintään miljardi.Nämä esimerkit antakoot jonkinlaisen kuvan, että kyseessä ovat merkittävät arvot. Pistesuojelu ei asiaan vaikuta, mutta kun tehdään suojelupäätöksiä kokonaisista kuntien tai läänien kokoisista alueista, menetetään samalla kappale kansallista tulevaisuutta. Ainakin kansallinen malmipoliittinen ohjelma on välttämättömyys. Tästä on aloitettava.
Ihmisen leipä Lapissakin on tärkeämpää kuin suojelu. Olen tämän halunnut tuoda kärjekkäästi esiin sanomalla: ”Leipää syön elääkseni, mutta tikkoja (valkoselkä sellaisia) en.”
Mielelläni kuulisin kommentteja asian tiimoilta.
OSMO KUROLA
Lumikenttien ainoa ruiskaunokki
1.11.1996
