Suomalaisten tuloverotus pysyy kevennyksistä huolimatta korkeana
Verokevennyksiä - mutta miten
Tällä vuosikymmenellä verotusta on uudistettu rakenteellisesti ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Uudistuksilla on pyritty verotuksen yksinkertaistamiseen, veropohjan vahvistamiseen, kilpailukyvyn parantamiseen ja EU-jäsenyyteen sopeutumiseen. Veroaste on kuitenkin kohonnut yhdeksi maailman korkeimmista ja kevennyksistä huolimatta se pysyy siellä.Verotuksen rakenneuudistukset osuivat aikaan, jolloin Suomen talous oli ennätyksellisen laman kourissa ja verotulot pienentymässä. Pääasiassa uudistukset tehtiin viime porvarihallituksen aikana ja verotus sopeutettiin avoimen markkinatalouden vaatimuksiin.
Uuden hallituksen astuessa virkaansa pahin ongelma oli työhön kohdistuvan verotuksen kireys, eikä hallitus näin ollen voinut lupailla liikoja. Työnverotuksen keventäminen oli tehtävä verojärjestelmän sisäisillä rukkauksilla.
Kuluvan vuoden budjetissa veroja ja maksuja alennettiin 3,5 miljardilla markalla. Kevennykset rahoitettiin pääomatulojen verokannan nostamisella, ylimääräisen korkovähennyksen supistuksella, paljon porua aiheuttaneen perintö- ja lahjaverotuksen kiristyksellä sekä tietenkin polttoaineveron korotuksella. Verotuksen painopistettä siirrettiin piirun verran välillisen verotuksen suuntaan.
Ensi vuonna ylimääräisiä kevennyksiä
Ensi vuoden budjetissa henkilöverotusta kevennetään 5,5 miljardia markkaa eli enemmän kuin alunperin pidettiin mahdollisena.Kahden miljardin markan ylimääräinen kevennys saatiin aikaan siirtämällä verotuksen painopistettä edelleen energiaverotukseen. Toinen puolikas tuli kunnallisveroa keventämällä. Tämä kohdentuu erityisesti pieni- ja keskituloisiin. Muutokset ovat tulonjakovaikutuksiltaan jokseenkin neutraaleja.
Uudistuksissa ei kuitenkaan ole ollut kysymys pelkästään verotuksen keventämisestä, vaan myös veropohjan laajentamisesta. Tämä johtuu siitä, että valtiovarainministeriön mukaan veropohjan supistumista ei enää saisi lamavuosien tapaan tapahtua.
Samasta syystä ministeriö haluaa huolehtia veropohjan tiiviydestä myös välillisen verotuksen osalta. Niitä uhkaa kuitenkin vääjäämätön supistuminen etenkin alkoholiverotuksessa. Näin ollen välillisestä verotuksesta löytyvä rahoitusvara ansiotuloverotuksen keventämiseen supistuu vastaavasti.
Mistä rahat
Energiaverotuksessa on kuitenkin vielä mahdollisuuksia, sillä energiaverolla kerätään ensi vuonna 1,1 miljardia markkaa. Ympäristöveroilla ei tuloveroa paljoa kevennetä, sillä toistaiseksi käyttöön on otettu vain uusi jätevero, joka tuottaa noin 350 miljoonaa markkaa vuodessa.Sitäpaitsi varsinaisilla ympäristöveroilla ei pyritä verotuottojen kasvattamiseen, vaan rokottamaan ympäristön kannalta haitallista toimintaa. Polttoaineveron korotus tänä ja ensi vuonna sekä ensi vuonna toteutuva energiavero merkitsevät ympäristöverotuksen selkeää kiristymistä.
Hallitus on myös sitoutunut olemaan korottomatta yleistä arvonlisäverokantaa tänä ja ensi vuonna. Joten siitäkään ei uutta tuloveronkevennysvaraa synny. Varsinkin kun EU:ssa paineet kohdistuvat pikemminkin ALV:n laskemiseen.
Elintarvikkeiden arvonlisäveroon ei ole tulossa vuonna 1998 alennusta, koska se merkitsisi valtiolle 2,1 miljardin markan tulonmenetystä. tätä perustellaan sillä, että EU:n myötä elintarvikkeiden hinnat ovat laskeneet muutenkin noin 11 prosentilla.
Valtiovarainministeri Sauli Niinistön mukaan Suomi säilyy jatkossakin korkean kokonaisverotuksen maana, eikä siis tule lähivuosinakaan kilpailemaan alhaisella veroasteella, vaikka hallituksen päämäärä onkin työhön kohdistuvan verotuksen alentaminen.
Hallitus on sitoutunut tuloverotuksen alentamiseen, jota se on jo tehnytkin. Mutta se ei valtiovarainministerin mukaan tee sitä velaksi. Tilaa veronkevennyksille syntyy vain tiukalla taloudenpidolla ja taloudellisella kasvulla.
TIMO KERVINEN
1.11.1996
