Professori Ylikangas pelkää huumeita, vaan ei yhteiskunnallista kapinaa
Ylikangas: Huumeet pahin uhka
Oikeusministeri Kari Häkämies on ollut huolissaan yhteiskuntamme rakenteen muuttumisesta ja sen vaikutuksesta rikollisuuteen. Häkämies arvioi, että Suomeen on kasvamassa pysyvästi syrjäytynyttä, rikoksiin altista väestönosaa. Myös kansainvälisestä järjestäytyneestä rikollisuudesta kannetaan huolta.
Oikeushistoriaan perehtynyt professori Heikki Ylikangas, joka on tutkinut mm. nuijasotaa, puukkojunkkareita ja uskonnollisia herätysliikkeitä, pitää uhkakuvia kuitenkin lähinnä teoreettisina. Hän tosin allekirjoittaa osittain valtiovallan huolen.
- Jos historiasta haetaan pohjaa, lausunnot ovat oikeansuuntaisia. Silloin kun on ollut ”alaluokkaistumista” eli kansan jakautumista voimakkaasti kahteen ryhmään, niin kyllä silloin on esiintynyt rikollisuuden kasvua, arvioi Ylikangas.
- Toinen, mikä hänellä lausunnoissaan on takana, on huumeiden käyttö ja sen mukanaan tuoma valtava järjestäytynyt rikollisuus.
Teoreettinen uhka
- Nämä ovat kuitenkin toistaiseksi aika teoreettisia uhkia. Suuressa maailmassa rikollisuus on laskussa, eikä meilläkään ole kasvavia lukuja huumeita lukuunottamatta, jossa on jopa 30 prosentin kasvua. Se on hirveä luku, sanoo Ylikangas.- Yleisesti ottaen rikollisuuden osalta on kuitenkin huomattava kaksi asiaa. Lamalla on ollut passivoiva vaikutus. Niin kauan kun ihmiset tulevat jotenkin toimeen, niin näyttää vähän siltä, etteivät he lähde poliittiseen radikalismiin. Eikä toistaiseksi rikollisuuskaan ole lisääntynyt.
Ylikangas ei usko, että kasvavat tulo- ja varallisuuserot johtaisivat väkivaltaisiin yhteiskunnallisiin purkauksiin.
- Nämä syyt eivät sellaiseen yksinään riitä. Esimerkiksi Venäjällä on toteutunut kaikki ne pelot, joita meillä on. Kuitenkaan mitään väkivaltaisia purkauksia ei ole ollut. Rikollisuus on kylläkin kasvanut.
Lamat rauhoittavat
Muodostuva ”alaluokka” tai pikemmin yhteiskunnasta ja työelämästä syrjäytyneet eivät Ylikankaan mielestä ole erityisen alttiita rikollisuudelle. - Se on yleensä ollut tilastoharha. Lamojen aikoina nämäkin ihmiset ovat käyttäytyneet rauhallisemmin kuin muulloin.- Väkivaltarikokset ovat tehneet jo pitkään alimpien sosiaaliryhmien nuoret miehet, 17-25 -vuotiaat. Jos väkivaltarikollisuus kasvaa, se kasvaa näissä ryhmissä, kertoo Ylikangas.
- Omaisuusrikollisuuteen syyllistyvät löytyvät samasta ryhmästä. ”Valkokaulusrikollisuus” - kuten talousrikollisuus - ovat ylempien sosiaaliryhmien ongelma.
Ylikankaan mukaan lamat ovat yleensä historiassa vaikuttaneet ainakin väkivaltarikoksia laskevasti.
- Meillä on poikkeuksena vain 1930-luvun lama, jolloin henkirikollisuus pysyi korkeana.
Rangaistukset kovenevat?
Yleensä yhteiskunnan voimakas jakautuminen on johtanut siihen, että rangaistukset kovenevat. Malliesimerkki tästä on Yhdysvallat. Vankilatuomiot ovat vähäisistäkin rikoksista jopa kymmeniä vuosia ja kuolemanrangaistus käytössä yhä useammassa osavaltiossa. Rangaistuksen koventamisella ei kuitenkaan ole ollut merkittävää vaikutusta rikollisuuden kasvuun.- Ylemmät sosiaaliryhmät, jotka ovat aina lukumääräisesti pienempiä, alkavat pelätä. Silloin ne alkavat tiukentaa lakeja, koventaa rangaistuksia sekä vaatia tiukempaa valvontaa. Minusta vähän näyttää, että siihen suuntaan ollaan menossa Suomessakin.
- Epäilen sen tarkoituksenmukaisuutta, mutta sen takana on sellaisia voimia, että sitä tuskin pystytään muuttamaan. Se on pitkä historiallinen säännönmukaisuus. Siinä ei paljon auta ryhtyä sanomaan, että sosiaalipolitiikka on parasta kriminaalipolitiikkaa, naurahtaa Ylikangas.
Huumeet suurin uhka
Tulevaisuuteen katsottaessa kaikkein huolestuttavinta ovat Ylikankaan mielestä huumeet ja niiden mukaan tuoma oheisrikollisuus.- Ne näköjään ovat sellainen ongelma, joka tulee myös hyvinvointivaltioon. Ei tarvita kuin yksinäisiä ihmisiä ja syrjäytymistä. Nämä ovat otollista maaperää huumerikollisuudelle.
- Huumeet eivät tule yksin. Huumeiden hankkiminen on kallista, joten sen hankkimiseksi pitää olla keinoja. Ne ovat prostituutio, ryöstäminen ja varastaminen tai olet itse diileri ja hankit uusia asiakkaita. Kieltolain aikana tapahtui juuri näin ja se on paha, sanoo Ylikangas.
ILKKA AHTOKIVI
1.11.1996
