Eurorahaan siirrytään 1.1.2002 ja kansalliset rahat häviävät
Suomi EMU:n jäseneksi ensimmäisten joukossa
Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen keskeisimpiä tavoitteita on viedä Suomi mukaan Euroopan talous- ja rahaliittoon (EMU) ensimmäisten maiden joukossa. Hallitus on määrätietoisesti pyrkinyt täyttämään asetetut ehdot. Tällä hetkellä näyttääkin yhä todennäköisemmältä, että Suomi on ensimmäisten joukossa EMU:ssa, vaikka jopa hallituksen sisältä on alkanut kuulua soraääniä siihen liittymisestä.Suomen liittymistä Euroopan talous- ja rahaliittoon helpottaa se, että hallitus sai kootuksi vuoden 1997 budjettiesityksen ja siihen kuuluvat leikkaukset. Niiden ansioista budjettialijäämä jäänee alle rahaunionin säännösten mukaisen 60 prosenttiin BKT:sta eli alle kolmeen prosenttiin kokonaistuotannosta.
Useimmat kotimaista kysyntää ja vientiä kuvaavat indikaattorit ovat viime aikoina piristyneet. Kokonaistuotannonkasvuksi arvioidaan ensi vuonna 3,5 % ja ETLA jopa 3,9 %. Samalla vaihtotase pysyy ylijäämäisenä ja inflaatio yhtenä Euroopan alhaisimmista.
ERM-kytkentä - suuri kysymys
Jos markka kytketään ERM:iin lähiaikoina, on mahdollista, että Suomi täyttää EMU-kriteerit ja voi niin halutessaan liittyä EMU:n jäseneksi ensimmäisten joukossa.Tielle on kuitenkin tulossa mutkia jo hallituksessa. Toinen valtiovarainministeri Arja Alho (SDP) haluaisi vielä odottaa ja katsoa ERM-kytkentää ja kulttuuriministeri Claes Andersson (vasl) on ilmoittanut vastustavansa sitä. Kantaansa itse rahaliittoon hän pitää edelleen salassa, mutta voidaan olettaa senkin olevan kielteinen.
Ensi vuosi on EMU-jäsenyyden kannalta keskeinen. Talous- ja rahaliittoon valitaan maat vuoden 1997 lukujen perusteella keväällä 1998. Monilla mailla, kuten EMU:uun ensimmäisinä hamuavilla Ranskalla, Espanjalla ja Italialla on melkoisia vaikeuksia puristaa omat budjettialijäämänsä EMU-kriteereihin. Tosin Saksan keskuspankin kannanotot viittaavat siihen, että kriteereitä tulkitaan joustavasti.
Suomen ja hallituksen EMU-tavoitteiden suurimmaksi ongelmaksi näyttää muodostuvan kotimainen päätöksentekoprosessi - ei talouden kunto. Eduskunnalle on luvattu, että se saa päättää Suomen EMU-jäsenyydestä. Jäsenyysneuvotteluissa todettiin, että ”Suomen mahdollisesta liittymisestä EMU:n kolmanteen vaiheeseen päätetään aikanaan eduskunnassa hallituksen erillisen esityksen perusteella”.
Oikeudellisesti lausuma on epäselvä, eikä sitä ole liitetty EU:n perustamissopimukseen. Ja kun hallituksessakin esiintyy erimielisyyttä EMU:sta, on eduskunta todennäköisesti vielä hajanaisempi. Jollei nyt EU-vastustajien, niin ainakin EMU-vastustajien riviin pikkuhiljaa siirtymässä oleva keskusta tulee todennäköisesti tekemään kaikkensa, jotta päätös lykkääntyy.
Perustuslakivaliokunta ratkaisee
Merkittävin kädenvääntö tulee todennäköisesti koskee sitä, riittääkö päätökseen eduskunnan enemmistö vai edellyttääkö päätös perustuslainsäätämisjärjestystä. Jälkimmäinen vaatisi EMU-jäsenyyden hyväksymiseksi 2/3 enemmistön eduskunnassa.Perustuslakivaliokunta voi kuitenkin opposition vastustuksesta huolimatta päättää, ettei 2/3 enemmistöä tarvita. Tällöin yksinkertainen enemmistö riittää EMU-lakien hyväksymiseksi.
Rankat vaatimukset
EMU-sopimuksen artiklat ovat velvoittavat, sillä EMU:n kolmanteen vaiheeseen siirryttäessä maiden on täytettävä tiukat kriteerit. Rahaunionin tavoitteena on hintojen saaminen kuriin, inflaatio ja devalvaatiot pois, korot yhdenmukaisiksi ja mahdollisimman alas sekä budjettialijäämän painaminen alas.EMU:n artiklojen mukaan hintojen on oltava kurissa ja inflaation on oltava alhainen. Inflaation tulee olla lähellä tasoa, joka vallitsee kolmessa matalimman inflaation jäsenmaassa.
Budjettivaje ei saa ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta eikä valtionvelka saa ylittää 60 %:ia bruttokansantuotteesta. Jäsenmaan valuutan arvon on pysyttävä ERM:n määrittelemissä vaihteluväleissä vähintään kahden vuoden ajan. Jäsenmaiden valuutat eivät saa devalvoitua yhdenkään jäsenmaan valuuttaan nähden tänä aikana. Lisäksi valuutan vakauden on heijastuttava maassa vallitseviin pitkiin korkoihin.
Euroopan keskuspankki valvoo
Euroopan keskuspankki (ECB) aloittaa toimintansa EMU:n kolmannen vaiheen ensimmäisenä päivänä. Tässä vaiheessa sitä pohjustanut EMI lakkautetaan. Euroopan keskuspankki muotoutuu yhdeksi rahamaailman suurimmista mahdeista. ECB on täysin riippumaton hallituksista. Pankilla on kaksi johtokuntaa: hallinoiva johtokunta maille, jotka kuuluvat EMU:iin ja yleinen johtokunta, johon kuuluu edustajia kaikista EU-maista. ECB hallinnoi eurovaluuttaa ja vain sillä on oikeus setelinantoon.ECB:n pääoma kerätään kansallisilta keskuspankeilta. Maksuosuus määräytyy puoliksi jäsenmaan asukasluvun ja puoliksi sen viimeisten viiden vuoden bruttokansantuotteen pohjalta verrattuna koko EU:n asukaslukuun ja bruttokansantuotteeseen. Lisäksi ECB:lle siirretään jäsenmaiden kansallisista keskuspankeista kolmansien maiden valuuttoja 50 miljardia ecua - tai euroa.
Samoin EMU:n kolmannessa vaiheessa keskuspankin kanssa aloittaa toimintansa Euroopan keskuspankkien järjestelmä (ESCB). Se koostuu Euroopan keskuspankista ja jäsenmaiden keskuspankeista. ESCB:n päätehtävä on pitää yllä vakaata hintatasoa.
Keppiä ja ruoskaa
Maastrichtin sopimuksen mukaan kriteerit täyttämättömät maat saavat väliaikaisen poikkeuksen. Englannille ja Tanskalle myönnettiin Maastrichtissa erityisasema siirtymisessä rahaliittoon. Englannin parlamentti voi päättää, jos ja milloin maa ottaa käyttöön yhteisen valuutan. Tanska sai luvan järjestää eurovaluutasta kansanäänestyksen.EU:n jäsenmaat, jotka eivät noudata EMU:n sanelemaa taloudenpitoa, saavat ensiksi suosituksia tai huomautuksia. Jos nämä eivät tehoa, on seurauksena EU:n ministerineuvoston määräämiä rangaistuksia. Esimerkiksi jäsenmaan on annettava ministerineuvoston määrittelemiä lisätietoja taloudestaan ennen kuin se laskee liikkeelle obligaatioita.
Jäsenmailta voidaan vaatia säännöllisiä raportteja taloutensa hoidosta. Unionin investointipankki voi myös lopettaa lainanantonsa niskuroiville maille. Jäsenmaan on talletettava määrätty summa yhteisön tilille ja tätä summaa voidaan asteittain nostaa eikä sille makseta korkoa. Jäsenmaalle voidaan myös antaa sakot.
Näin mennään yhteiseen valuuttaan
EU-maiden valtionpäämiehet valitsevat keväällä 1998, mitkä maat siirtyvät ensimmäisinä EMU:n kolmanteen vaiheeseen. Samana vuonna perustetaan Euroopan keskuspankki ECB. Vuoden 1999 alusta EMU-maiden valuuttakurssit kiinnitetään peruuttamattomasti ja rahamarkkinoilla euro otetaan käyttöön tilivaluuttana. EMU-maiden uudet valtion velkasitoumukset lasketaan liikkeelle euroissa. Tämä vaihe kestää enintään kolme vuotta.Viimeistään 1.1.2002 eurosetelit ja kolikot otetaan käyttöön ja kansalliset setelit ja kolikot katoavat liikenteestä.
ILKKA AHTOKIVI
11.10.1996
