Outi Siimes: Sukupuolikiintiöillä ei saavuteta tasa-arvoa
Lahtelainen Outi Siimes tuli eduskuntaan kesken kauden edesmenneen Väinö Saarion tilalle. Yksi eduskunnan kuopuksista aikoo keskittyä nuoria koskettaviin kysymyksiin. Sukupuolikiintiöistä Siimeksellä on selkeän negatiivinen näkemys.
Siimeksen mukaan eduskuntatyö maistuu hyvältä ei ihmeempiä käynnistysvaikeuksia ole ollut.
- Oikeat ovet löytyvät ja kun kesken kauden tulee, on pakko päästä pian kärryille ainakin omiin valiokuntiin eli hallinto- työasiain- ja ympäristövaliokuntiin sekä juokseviin asioihin kiinni, kertoo Siimes.
Poliitikkona on mukava olla
Armeijassakin uraa tehnyt Siimes pitää poliitikon työstä, vaikka julkisuus tuo haittapuolensa.- Kummasikin ammatissa on puolensa. Poliitikon ammatissa on paljon huonojakin puolia, jotka sotilasammatista puuttuvat.
- Julkisuudelle ja ihmisten voimakkaalle arvostelulle alttiina oleminen on yksi niistä. Työ on myös epäsäännöllistä ja stressaavaa. Toisaalta tämä on hyvin mielenkiintoista ja arvostan sitä, että olen näinkin pitkälle päässyt.
- Julkisuus ei minua sinänsä pelota, mutta se lisää stressiä. Julkisuus on välttämätöntä, mutta aina ei ole hirveän kivaa, että kaikki yksityiselämä kaivellaan esille, sanoo Siimes.
Tuleva puolustusministeri?
- Aika moni on kysynyt ja ehdottanut, että minusta tulisi isona puolustusministeri, mutta enpä nyt tässä vaiheessa halua näin pitkälle meneviä tavoitteita asettaa.- Olen ollut eduskunnassa niin lyhyen ajan, että ensisijassa haluan päästä tähän työhön kunnolla sisään ja keskittyä hoitamaan tehtäväni mahdollisimman hyvin.
- Kahden ja puolen vuoden kuluttua on vaalit ja äänestäjien aika kertoa, miten olen asiani hoitanut. Sitten katsotaan tilanne uudestaan, kertoo Siimes.
Aika ajoin on puhuttu kokoomuksen oikeistolaistumisesta ja siitä, että se puhuu vain kovista asioista ja arvoista. Siimeksen mielestä tässä ei ole perää.
- Tämä on ihan hauska keskustelun aihe. Kokoomuksessa ei mielestäni oikeistolaistumisesta voi puhua.
- Oikeistolaistuminen on mielestäni aika vaarallinen termi ja se käsitetään usein negatiivisesti tämän päivän yhteiskunnassa. Se johtuu siitä, että ehkä termi käsitetään väärin. Oikeistolaisuus leimataan usein äärioikeistolaisuudeksi, jota se ei ole.
- Itse olen oikeistolainen ja pidän Kokoomusta oikeistopuolueena, mutta haluan tehdä sen vissin eron äärioikeistolaisuuteen, määrittelee Siimes.
Sivistystä ja kannustavuutta
Outi Siimeksellä on montakin poliittista kiinnostuksen kohdetta, mutta hän aikoo keskittyä sivistys- ja työllisyyspolitiikkaan, koska ne koskettavat varsinkin nuoria.- Se on yhteiskuntamme vahvuustekijä ja haluan, että se myös pysyy sellaisena.
- Samaan asiaan liittyvät opiskelijoiden asema ja taloudelliset mahdollisuudet opiskella.
- Toinen asia joka kiinnostaa, on se, millä tavalla yhteiskuntamme kannustaa yleensä työntekoon, yrittämiseen ja opiskeluun. Tällä hetkellä meillä on hirvittävästi lainsäädäntöä, joka tekee yhteiskunnasta passivoivan monessa mielessä.
- Työllisyyspolitiikassa on paljon korjattavaa. Esimerkiksi työelämää koskeva lainsäädäntö on hyvin jäykkää ja sääntelevää ja sitä kautta passivoivaa. Myöskin se, miten kohtelemme työttömiä. Mielestäni nykyisten työllistämistoimenpiteiden kanssa ollaan tultu tien päähän. Se on lähinnä tilastojen tekohengittämistä. Nykyiset mallit eivät johda siihen, että ihmiset todella työllistyvät.
- Ei minulla tähän selkeätä lääkettä ole ja jos olisi, niin voisin jo harkita hyppäämistä työministerin hameeseen. Selkeätä vastausta ei liene kenelläkään, arvelee Siimes.
- Sinänsä on jo hyvä, että uudistuksen tarve on huomattu.
- Nuorten ongelma on se, että vaikka koulutukseen pääsee, niin sieltä valmistutaan suoraan kortistoon eikä pääse käynnistämään omaa elämäänsä.
Kiintiöillä ei tule tasa-arvoa
Siimes vastustaa sukupuolikiintiöitä, sillä hänen mielestään ne eivät edistä todellista tasa-arvoa.- Olen seurannut kiintiöiden toimivuutta kuntatasolla, eikä se toimi.
- Kun lautakuntaan tai kaupunginhallitukseen valitaan tietty määrä naisia pelkästään lain määräysten mukaan, niin heidän sanomisiinsa ja ehdotuksiinsa suhtaudutaan lähtökohtaisesti - vaikka ne olisivat kuinka fiksuja - niin, että ”tuohan on tänne hamepaikalla tullut, sitä ei tarvitse ottaa tosissaan”.
- Toinen puoli on se, että pienissä kunnissa on todella vaikeata löytää edes naisia, jotka olisivat kiinnostuneita esimerkiksi teknisen lautakunnan jäsenyydestä. Se on demokratian toimivuudenkin kannalta hullua, että naisia on valittava jonnekin väkisin eikä asia kiinnosta heitä ollenkaan.
- En näe, että suomalainen yhteiskunta olisi niin epätasa-arvoinen, että lain kirjaimella on pakotettava tasa-arvoon. Uskon, että se toteutuu ilman lakejakin, sanoo Siimes.
ILKKA AHTOKIVI
11.10.1996
