Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti



Nuorisoa ei äänestäminen innosta

Tutkija Sami Borgin mukaan nuoria ei äänestäminen, saati puolueet, kiinnosta. Viime kunnallis- ja eurovaalien äänestysprosentti jäi 60:een ja nuorten (18-30-vuotiaat) äänestysprosentti jäi 50 paikkeille. Tutkimuksessa joka kuudes nuori osoittautui syrjäytyneeksi. Heidän joukossaan pettymys hallitukseen oli suurinta.

Borg ennustaakin vakavia ongelmia puolueille, koska ne eivät kykene rekrytoimaan nuoria. Yleisimmät passiivisuuden syyt ovat ehdokkaan valinnan vaikeus, yleinen poliittinen epäluottamus ja äänestämisen hyödyttömänä pitäminen.

Koko tutkimus on luettavissa Nuoran sivuilta.

Uusia EU-jäseniä vasta vuonna 2005

Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva:n mukaan EU:n itälaajentuminen on talous- ja rahaliittoa merkittävämpi hanke. Sen vaikutuksista pitäisi käynnistää keskustelu heti.

Tiistaina julkaisemassaan raportissa "Lisää jäseniä unioniin?" Eva analysoi laajentumisen edellytyksiä ja vaikutuksia. Päätelmä on, että laajentuminen on väistämättä edessä, mutta myöhemmin kuin juhlapuheissa arvioidaan. Aikaisin mahdollinen ajankohta ottaa uusia jäseniä unioniin on Eva:n mukaan vuosi 2005.

Eva pelkää laajentumisen aiheuttavan EU-maiden keskinäisiä lehmänkauppoja, kuten ennenkin on ollut tapana. EU-mailla on hakijoiden joukossa omat suosikkinsa, joiden etua ja asiaa ne ajavat. Koska kaikki uudet jäsenet ja niiden jäsenyysehdot on hyväksyttävä yksimielisesti, syntyy mainio tilaisuus lehmänkaupoille.

EU:n on myös muututtava sisäisesti laajentumisen takia. Päätöksentekojärjestelmää on uudistettava ja nykyiset jäsenmaat joutuvat sopeutumaan vaikutusvaltansa supistumiseen. Sääntöjen perusteellinen uusiminen tuskin onnistuu meneillään olevassa hallitusten välisessä konferenssissa. Siihen saatetaan Eva:n mukaan tarvita uusi neuvottelukierros vuoden 2000 jälkeen.

Osa-aikatyöllä kannatusta

Palvelutyönantajien tiistaina julkistaman ja Suomen Gallupin tekemän mielipidetutkimuksen mukaan 67 prosenttia suomalaisista suhtautuu osa-aikatyöhön myönteisesti. Useat kannattajat eivät kuitenkaan olisi itse valmiita vaihtamaan osa-aikatyöhön. Kielteisesti siihen suhtautuu 16 prosenttia vastaajista.

Epäileväisimpiä osa-aikatyötä kohtaan ovat vasemmistoliittolaiset, työttömät ja työläiset. Näissäkin ryhmissä kriittiset olivat vähemmistönä. Vihreät, kokoomuslaiset, naiset, nuoret, yrittäjät ja toimihenkilöt suhtautuvat keskiarvoa myönteisemmin osa-aikatyöhön. Myönteisimpiä ovat osa-aikatyötä tekevät vastaajat.

Asumis- ja toimeentulotuen yhteensovitus lykättiin

Hallitus päätti tiistaina lykätä asumis- ja toimeentulotuen yhteensovitusta. Pääministeri Lipposen mukaan yhteensovitusta lykätään mm. siksi, että ei ollut täysin selvää, mitkä ovat sen käytännön budjettivaikutukset. Hallitus palaa asiaan ensi syksyn budjettineuvotteluissa, johon mennessä tehdään selvitys toimeentulotuen kokonaisuudesta.

Asumis- ja toimeentulotuen yhteensovitus on osa ns. tuloloukkujen purkamista. Hallitus sopi periaatteessa tuloloukkutyöryhmän ehdotuksen toteuttamisesta jo elokuun budjettiriihessä. Lopullisen päätöksen tekeminen viivästyi, kun erityisesti vasemmistoliiton ministerit ryhtyivät vastustamaan hanketta.

Yhteensovituksessa toimeentulotukea leikattaisiin, mutta asumistukea korotettaisiin. Asumistukeen tulisi 20 prosentin omavastuu, joka laskettaisiin toimeentulotuen perusosaan.

Ilaskivi pyysi EU:n apua rekkakiistassa

Kokoomuksen europarlamentaarikko Raimo Ilaskivi on pyytänyt EU:n komissiota puuttumaan Suomen ja Venäjän väliseen rekkakiistaan.

Komissiolle osoittamassaan kirjallisessa kysymyksessä Ilaskivi kysyy, mitä komissio aikoo tehdä saadakseen kaikki unionin jäsenmaat vaatimaan oikeudenmukaista ja tasa-arvoista kohtelua suomalaiselle rekkaliikenteelle. Komissio vastannee kysymykseen ensi vuoden alussa.

ILKKA AHTOKIVI
13.12.1996


OTSIKKOSIVULLE