STTK:n valtuuston puheenjohtaja Eeva-Liisa Perki-Latvaniemi:
”Kansanvaltaisuusperiaate rapautunut STTK:ssa”
STTK:n liittovaltuuston puheenjohtaja Eeva-Liisa Perki-Latvaniemi (kok.) uhkasi erota paikaltaan vastalauseena järjestön johdolle. Eronpyynnön sijasta kokouksessa kuultiin kitkerä kritiikki demarijohdon menettelytavoista, joka kertoman mukaan tuohdutti puheenjohtaja Esa Swanljungin.
Demarimiesten vetämässä järjestössä voisi tehdä mieli kuitata koko jupakka sanomalla, että "porvariakka meuhkaa". Vaan ei savua ilman tulta, kritiikki elää kentällä - demarivärisuora ja harvainvalta häiritsee muitakin kuin valtuuston puheenjohtajaa.
- Tahtomattaan tai välinpitämättömyyden vuoksi yhdistyslain kansanvaltaisuusperiaate on rapautunut STTK:n käytännön toiminnassa.
- Hallitukselle kuuluva valta on käytännössä valunut toimistolle ja puheenjohtajistolle, lataa Perki-Latvaniemi.
Hänen mukaansa hallituksessa istuvien jäsenliittojen kädet on sidottu jo ennalta keskusjärjestön puheenjohtajiston päätöksillä. Kollektiivinen päätöksenteko on lähinnä kumileimasintyyppistä.
Reinin varjo STTK:n yllä?
STTK:n viime vuosien nopeassa kasvussa toimintatavat eivät ole muuttuneet mukana. Perki-Latvaniemi ei puhu suoraan Reinistä, mutta rivienväleistä ymmärtää, kuinka kovaotteisen sovittelijan varjo lepää järjestön historian yllä.- Itse alkumetreillä totesin, että täytyy lähteä luomaan uusia toimintamalleja.
- Toimistokeskeisyys ja vanhan STTK:n toimintatavat putkahtelevat näkyviin mitä erilaisimmissa paikoissa.
Perki-Latvaniemi luonnehtii toimintamallia osakeyhtiömäiseksi, vaikka kyseessä on kuitenkin yhdistyslain mukaan toimiva järjestö.
- Pienet ja toisinajattelevat ryhmät on voitu ohittaa, kuka silittämällä päähän, ketkä nöyryyttämällä, hän selittää liiton vanhaa toimintakuviota.
- Tällä samalla linjalla on jatkettu tavallaan nytkin.
- Mitä enemmän näitä kysymyksiä on pitänyt esillä, sitä voimakkaammin on välinpitämättömyyttä osoitettu. Konkretisoitumisen huippu oli, että yhdistyksen 50-vuotisjuhlissa valtuustolle, joka on korkein päättävä elin, ei ollut jätetty minkäänlaista roolia.
Keskeinen haitta vallan keskittymisestä on Perki-Latvaniemen mukaan se, että sitoutuminen järjestöön on hyvin heikkoa.
- Toinen kysymys on se, että keskusjärjestöjen ja jäsenjärjestöjen suhde on kokonaan pohtimatta.
- STTK ei ole pystynyt saavuttamaan sitä asemaa, mitä se toimihenkilökeskusjärjestönä on. Perki-Latvaniemi sanookin, että STTK:n peesatessa SAK:a, eivät toimihenkilöiden painotukset pääse esille.
On väri punainen
Kuohahtanutta konfliktia avitti myös poliittinen väri. Porvareiden edustajana Perki-Latvaniemi sanoo puuttuneensa ankarasti STTK:n sisään rakennettuun demarivärisuoraan.- Minusta se haittasi järjestön kehittämistä, sen ulkoisen kuvan profilointia ja toimintaedellytysten luomista.
Johdon toiminta on hänen mukaansa ärsyttänyt jopa joitakin demariryhmiä lähinnä joissakin pienemmissä jäsenliitoissa.
- Vallantäyteisyys pitää huolen siitä, että mikään kritiikki, oli se poliittista tai toiminnallista, ei herätä kättentaputuksia.
- Täytyy pitää huoli siitä, että kuitenkin kyetään hoitamaan asioita asioina, hän sanoo eikä toivo laajempaa puoluekonfliktia STTK:n sisälle.
- Toivon, että tässä olisi tapahtunut kunnon ravistelu ja herätys, sanoo Perki-Latvaniemi.
”Miksi olemme mukana”
Perki-Latvaniemi ei ole kritiikissään yksin. Mutta toisin kuin useimmilla, ei hänen puolustettavanaan tai tavoiteltavanaan ole liittopuheenjohtajan paikkaa. Se antaa vapautta sanomiseen. Sanojan mielestä se jopa velvoittaa.
Demarivetoisessa STTK:ssa ei kokoomuslaisille sanoille ole suurta sijaa yleensä annettu.
- Jos porvareille ei ammattiyhdistystoiminnasta tule lisäarvoa, niin on kysyttävä miksi olemme mukana, toteaa Perki-Latvaniemi.
PETE PAKARINEN
13.12.1996
