”Lähtökohtana on, että yleissäännöksillä pitäisi pärjätä myös muuttuvassa tekniikassa”
Oikeusministeri vastustaa Internet-sensuuria
Oikeusministeri Kari Häkämies ei halua sensuuria tietoverkkoihin. Hän rinnastaa sähköpostin ja tietoverkot muuhun viestintään, eikä halua kahlita kehitystä turhan yksityiskohtaisella lainsäädännöllä.
Häkämies korostaa kahta periaatetta tietoverkkoja koskevassa lainsäädäntötyössä.
- Ensimmäinen on neutraliteettiperiaate eli kaikki lainsäädäntö pyritään kirjoittamaan nk. välineneutraaliksi. Toisaalta valmistelussa on käytetty läpäisyperiaatetta eli luodaan mahdollisimman vähän erityislainsäädäntöä, jolloin yleisessä lainsäädännössä otetaan huomioon myös tietotekniikkaa koskevat puolet, kertoo Häkämies.
Kirjesalaisuus koskee sähköpostia
Häkämies muistuttaa, että esimerkiksi sähköposti rinnastuu jo nyt kirjesalaisuuteen.- Rikoslaissa puhutaan viestintäsalaisuuden loukkauksesta ja se koskee myös datasiirtoa. Avoin sähköposti on kuin postikortti, mutta salattuun sähköpostiin murtautuminen on jo rikos.
Työntekijöiden sähköpostiliikennettä ja tietoverkon käyttöä seurataan useilla työpaikoilla. Kyse ei silti Häkämiehen mukaan ole välttämättä tietosuojan murtamisesta.
- On esimerkiksi työpaikkoja, joissa kaikki työntekijöille tuleva posti avataan. Kyse on siis paljolti niistä säännöistä, joista jo ennalta on sovittu, oikeusministeri muistuttaa.
- Työtä tehdään työnantajan johdon ja valvonnan alaisena eli työnantaja valvoo ajankäyttöä. Jos käy ilmi, että työntekijä seikkailee kuusi tuntia verkoissa, niin se olisi ehkä työnantajalle kuuluva asia.
- Toisaalta, jos työnantaja kerää saamiaan tietoja rekisteriksi, saattaa se mennä jo henkilörekisterilainsäädännön piiriin kuuluvaksi toiminnaksi.
Henkilörekisterilaki ei välttämättä lievene
Oikeusministerin mukaan henkilörekisterilain kokonaistarkastelu on tarpeen jo EU:n vaatimusten vuoksi. Uudistus onkin vireillä ja esityksiä odotetaan tämän vuoden lopulla. Uusi lakiesitys ei välttämättä tuo lievennyksiä nykyiseen lainsäädäntöön.- Kun meillä lain lähtökohtana on henkilörekisteri, niin EU:n direktiivit lähtevät henkilötietojen käsittelystä yleisesti. Se tuo laveamman tarkastelukulman asiaan.
- Euroopasta tulevat paineet eivät ole liberalisoivia, vaan pikemminkin tietosuojaa korostavia, kertoo Häkämies.
Paineita on toiseenkin suuntaan. Tietosuojavaltuutettu Jorma Kuopus katsoi, että Poliisi-tv ylläpiti www-sivuillaan henkilörekisterilaissa määriteltyä henkilörekisteriä siltä osin, kun se julkaisi jutuissaan henkilöiden nimiä ja tunnistetietoja. Tästä seurasi Yleisradiolle myös selvityspyyntö.
On vaikea ajatella Internetin voivan toimia tiedonvälittäjänä, jos sen tiedostoissa ei saa julkaista henkilöiden nimiä tai henkilöihin viittaavia tietoja. Samalla vastaavia tietoja julkaistaan tämän tästä perinteisissä tiedotusvälineissä. Oikeusministeri ei vielä tässä vaiheessa ota kantaa uudistuksen yksityiskohtiin.
Sensuuria ei tarvita
Tuorein esimerkki verkkosensuurista on Singapore. Se sensuroi väkivallan ja pornon siten, että kaikki nettikäyttäjät joutuvat hakemaan yhteyden hallituksen valvoman proxy serverin eli välimuistin kautta.
Häkämies ei innostu sensuuriajatuksista, vaan pitää niitä lähinnä brezhneviläisinä.
- Sensurointijärjestelmiä ei tule suosia. Sen sijaan on paikallaan, että ylläpitäjät itse kontrolloivat toimintaa poistamalla esimerkiksi pedofiilien ilmoitussivut.
Hän muistuttaa, että lakien rikkomisesta rangaistaan.
- Lapsipornon hallussapito kriminalisoidaan seuraavassa rikoslain osauudistuksessa.
Internet muistetaan useissa lakiuudistuksissa
Tietosuojasäädösten uudistamistarvetta selvittää ylijohtaja Pekka Nurmen johdolla toimiva oikeusministeriön toimikunta. Sen määräaika päättyy tämän vuoden lopussa. Nurmen mukaan toimikunta ottaa syksyn aikana Internetin tietosuojaa koskevat yksityiskohdat käsittelyynsä. On vielä hahmottumatta tarvitaanko tietoverkkoja varten erityislainsäädäntöä.- Joka tapauksessa se täytyy ottaa yleislaissa huomioon ilmiönä eli säädöksiä joudutaan testaamaan peilaamalla niitä esimerkiksi Internetiin.
Telepalveluja koskeva direktiivi on EU:ssa valmistelussa. Nurmen mukaan tarkemmat Internetiä koskevat säännökset voivat helpommin soveltua sen yhteyteen.
Päätoimittaja Jarmo Virmavirta johtaa puolestaan sananvapaustoimikuntaa. Sen tehtävänä on laatia hallitusmuodon perusoikeussäännösten pohjalta sananvapauslainsäädäntö korvaamaan nykyinen painovapauslaki. Tässäkin uudistuksessa pyritään välineneutraalisuuteen, mutta heijastuksia voi tulla myös Internetiin.
- Esimerkiksi vastaavan toimittajan asemaa painotetaan julkaisuissa, huomauttaa Virmavirta.
- Tämä saattaa merkitä esimerkiksi www-sivujen osalta sitä, että vastuullisen nimi on saatava nykyistä paremmin näkyviin.
Myös valmisteilla oleva telemarkkinalaki heijastuu Internetiin. Voimakkaimmin sen vaikutukset tullevat näkyviin verkossa käytävään kauppaan. Kaavailuissa on verkkoshoppailijan kuluttajansuojan parantaminen.
Sen sijaan tietosuojavaltuutetun Ilta-Sanomissa 9.9. vaatima sähköpostin oikeudellisen aseman selvittäminen ei liikenneministeriön mukaan kuulu suoraan telemarkkinalain piiriin. Se kuuluu vasta televiestintää koskevan lainsäädännön laajempaan uudistamiseen.
PETE PAKARINEN
13.9.1996
