Puoluesihteeri naimisiin vuoden kuluessa

Perho: Työllisyystavoite vaikea saavuttaa



Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite työttömyyden puolittamisesta kuluvan vaalikauden aikana on jälleen eduskunnan budjettikeskustelussa noussut kuumaksi kysymykseksi. Nykyisellä vauhdilla työttömyys puolittuisi A-studion laskurin mukaan lokakuussa 2006.


Kokoomuksen puoluesihteeri Maija Perho myöntää, että työttömyyden puolittaminen on hankalaa.
- Tavoite on todella vaikeasti saavutettavissa. Kysymyksessä on hallitusohjelmaan kirjattu vakava pyrkimys. Täsmällisesti mitoitettu tavoite luo valitettavasti liian suuria odotuksia.
- Politiikassa ei nimittäin niitä pitäisi luoda. Pidemmällä tähtäimellä luottamus horjuu katteettomien lupausten tähden, vaikka puolittaminen ei ollutkaan alunperin lupaus vaan tavoite, muotoilee puoluesihteeri Perho.

Sosiaalinen omatunto tallella

Kokoomusta on syytetty siitä, että puolueesta olisi laman ja leikkausten myötä tullut kovien arvojen valtionhoitajapuolue. Tähän kritiikkiin puoluesihteeri ei yhdy ja sanoo, että sosiaalialan ammattilaisena leikkausten tekeminen on ollut raskasta.
- On totta, että ”kovat arvot” ovat korostuneet taloudellisten tosiasioiden edessä, sillä haihattelu ei vaikeina aikoina auta. Kokoomuksen arvomaailma ei ole kuitenkaan muuttunut. Mahdollista kuitenkin on, että puolueen julkikuva on muuttunut.
- Minun Kokoomuksellani on sosiaalinen omatunto. Siksi on ollut tavattoman raskasta tehdä leikkauspäätöksiä. Täytyy kuitenkin muistaa, että leikkauksia ei tehdä niiden tekemisen ilosta.
- Talouden tasapainottaminen on palvelujen pelastamisen perusedellytys. Toivoisin kuitenkin, ettei päätöksiä jouduttaisi tekemään niin nopeassa aikataulussa, ettei niiden todellisia vaikutuksia ihmisten elämään ehditä riittävästi selvittää. Sellaistakin on tapahtunut, sanoo Perho.

Pelastuvatko peruspalvelut

On myös sanottu, että hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän. Esimerkiksi tuoreimmassa Taloustaito-lehdessä Helsingin kauppakorkeakoulun oikeustieteen laitoksen johtaja Heikki Niskakangas julistaa, ettei hyvinvointivaltiolla ole tällä velkaantumisvauhdilla kuin pari vuotta armon aikaa jäljellä.
- Suomalainen hyvinvointivaltio on tullut tiensä päähän siinä mielessä, että se aika, jolloin politiikka oli pelkkää etujen jakamista, ei enää koskaan palaa. Hyvinvointipalvelut voidaan pelastaa, mutta se edellyttää realistista taloudenhoitoa. Haihattelu menetettyjen etujen perään ei siinä taistelussa auta, muotoilee Perho.
- Talous kehittyy suotoisaampaan suuntaan ja tätä kautta myös säästöpaine peruspalveluja kohtaan pienenee.
- Haluaisin kuitenkin muistuttaa siitä, että näitä palveluja tuottavat ihmiset - kuten esimerkiksi terveydenhuollon työntekijät - ovat joutuneet työssään kantamaan entistä suuremman kuorman entistä pienemmin resurssein.

Ei palkka-alea, veroalea kyllä

Silloin tällöin esitetään ajatuksia, että Suomen olisi pyrittävä kilpailemaan matalilla työvoimakustannuksilla, mikä merkitsisi palkkojen alentamista. Tähän puoluesihteerillä on selkeä kanta.
- Suomen tulee pyrkiä hyvään palkkatasoon ihmisten elämän hallinnan taakaavan hyvinvoinnin vallitessa. Vain tätä kautta voidaan hyvinvointiyhteiskuntakin säilyttää.
- Suomi ei voi eikä sen pidä kilpailla työvoimakustannuksilla esimerkiksi Viron tai Venäjän kanssa. Siksi tavoitteena on korkea osaaminen, korkea sivistystaso ja korkea kilpailukyky aloilla, jotka todella osaamme.
- Suomen henkilöverotus kuuluu maailman korkeimpiin. Se heikentää kilpailukykyä, vähentää kansalaisten oma-aloitteisuutta ja estää uusien työpaikkojen syntymistä.
- Hallitus on budjettiesiteyksessään keventänyt verotusta hallitusohjelman lupauksiakin enemmän. Nyt on niiden kuntien vuoro tulla kuntalaisia vastaan, joissa talous sallii veroäyrin laskemisen, sanoo Perho.

Itsenäisyys kaventunut

Kun Suomi syöksyi lamaan ja markka romahti, herättiin kysymään, missä Suomen talouspolitiikasta oikein päätetään. Jatkuva velanotto on myös kaventanut taloudellista liikkumavaraamme.
- Suomen talouspolitiikasta päättävät osaltaan hallitus ja eduskunta, osaltaan rahamarkkinat. Korkein päätöksentekijä markkinataloudessa on kuitenkin yksittäinen toimija - kuluttaja.
- Valitettava tosiasia on, että suomalaiset talouspolitiikan päättäjät joutuvat yhä enemmän ottamaan huomioon sen, mitä ulkomaiset rahoittajat ajattelevat. Se kaventaa itsenäisyyttä, mutta opettaa toisaalta kurinalaisuutta, muistuttaa Perho.

Maija on niin onnellinen

Pitkin poikin on kuiskittu siitä, mitä Maija Perho yksityiselämässään suunnittelee ja joko vihkimispäivästä on kihlatun kanssa päätetty.
- Eiköhän me vuoden sisällä ehditä tämäkin iloinen asia hoitaa. Päivämäärää ei ole löyty lukkoon, hymyilee Maija Perho.

ILKKA AHTOKIVI
13.9.1996


OTSIKKOSIVULLE