Päätoimittaja Ilkka Ahtokivi
Hajottamista hajottamisen vuoksi
Sisäministeriössä ja varsinkin sen päälliköllä ministeri Jan-Erik Enestamilla on harrastusta hajauttaa keskusrikospoliisi nykyläänijaolla 11 alueelliseen yksikköön. Järkisyitä sille, miksi keskitetyt ja hyväksi havaitut resurssit pitää hajottaa, on ainakin maallikon vaikea keksiä.
Enestam on perustellut hajottamista julkisuudessakin mm. rikostilastoilla. Mikäänhän ei valehtele niin paljon kuin tilasto. Suomessa tulee poliisin tietoon vuosittain noin 750 000 rikosta, joista selvitetään noin 70 %. Näistä rikoslakia vastaan tehdään noin 380 000 rikosta. Krp tutkii noin 1400 rikosta vuodessa ja se on Enestamin mielestä niin vähän, ettei mokomaa itsenäistä organisaatiota tarvita.
Mainitsematta jää, että Krp on aina tutkinut laajoja ja vaikeasti selvitettäviä rikoksia. Se astuu kuvaan silloin, kun muilta menee sormi suuhun. "Pimeät tapaukset" työnnetään Krp:lle ja se pystyy kuin pystyykin selvittämään niitä melkoisen korkealla prosentilla. Prosentilla, joka kestää minkä tahansa kansainvälisen vertailun.
Muissa maissa, jossa vastaavaa keskusrikospoliisia ei ole ollut - kuten Ruotsissa ja Englannissa - kehitys on päinvastainen. Ollaan perustamassa keskusrikospoliiseja. Ruotsissa keskusorganisaatio aikoinaan hajotettiin, mutta nyt sitä ollaan perustamassa uudelleen.
Keskitettyä organisaatiota vaatii esimerkiksi laajeneva ja monimutkaistuva kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus. Rikostutkinnan yhteistyöjärjestöt ovat kansainvälisiä tai valtakunnallisesti toimivia ja kansainväliset sopimukset on tehty keskitettynä organisaationa.
Jos Krp joutuu toimimaan ilman linjaorganisaatiota virka-apupyynnöin, se ei ole koskaan sama kuin tutkintaa johdettaisiin keskitetysti. Virka-apupyynnöin tehtävä tutkinta on selkeä riskitekijä, joka uhkaa tehokasta tutkintaa. Keskitetty malli antaa tehokkaammat työkalut vakavien rikosten tutkintaan.
Hyödyt, mitä lääninpoliisista saataisiin, ovat kyseenalaisia. Esimerkiksi kokonaistaloudellisesti hajauttamisella ei saavuteta mitään säästöä. Tuntuu enemmän siltä, että halutaan vain kasvattaa lääninhallinnon legitimiteettiä.
Sitäpaitsi nykyinen malli on sangen tuore. Eduskunta hyväksyi sen muutama vuosi sitten, jolloin muuten keskusrikospoliisia yritettiin myös hajottaa. Eduskunnan selkeän enemmistön tahto oli kuitenkin säilyttää se keskitettynä organisaationa. Tuntuukin oudolta, että kerta toisensa jälkeen keskusrikospoliisia yritetään hajottaa vastoin eduskunnan tahtoa.
Hajottamisen taustalla häärivät - Enestamin lisäksi - lähinnä demarit ja Seppo Nevala (sd). Hänhän oli aiemmin sitä mieltä, että suojelupoliisikin on aikansa elänyt, mutta tultuaan nimitetyksi sen päälliköksi mieli muuttui.
ILKKA AHTOKIVI
