USA:n oikeisto ajaa eroa maailmanjärjestöstä
YK tulilinjalla
Yhdysvaltain oikeistorepublikaanit vaativat maataan eroamaan YK:sta. Maailmanjärjestöä syytetään byrokratiasta ja tuhlauksesta. Ideologisesti sen pelätään kaventavan kansallisvaltioiden itsenäistä roolia.
YK ei nykyisellä toiminnallaan ansaitse USA:n jatkuvaa tukea, sanoo republikaanisenaattori Jesse Helms Foreign Affairs -lehdessä. Helms, joka toimii senaatin ulkoasiainkomitean puhemiehenä olisi jopa valmis irrottamaan USA:n YK:n jäsenyydestä, ellei maailmanjärjestössä tapahdu ratkaisevaa muutosta vuosituhannen vaihteeseen mennessä.
Helms ei ole mielipiteineen yksin, eikä hän ole edes jyrkin. Senaatissa on jo tehty lakialoite USA:n eroamiseksi maailmanjärjestöstä.
Yhdysvallat painostaa lykkäämällä maksuja
USA:n karsastus on YK:ta kohtaan on syventänyt järjestön velkakriisiä. YK:n noin 2,5 miljardin dollarin velkasaatavista USA:n osuus on 1,5 miljardia. Suurin rahoittaja, Yhdysvallat on maksuja lykkäämällä painostanut jo kymmenen vuoden ajan YK:ta karsimaan byrokratiaansa. Ilman tuloksia, väittää Helms.Oikeistokonservatiivien tulilinjalla on maailmanjärjestön laajentunut tehtäväkenttä. Helmsin mukaan YK on ottanut itselleen kansallisvaltioille kuuluvia tehtäviä muodostuen itse kvasi-itsenäiseksi toimijaksi.
Helms ei hyväksy rauhanturvatoiminnan paisumista, vaan leimaa useimmat operaatiot turhiksi ja tarpeettomiksi. Hän arvostelee rauhanturvajoukkojen käyttöä vaalien valvontaan tai nälkäisten ruokkimiseen. Pääasiana pitäisi olla lähinnä tulitaukojen valvonta ja toimiminen sotivien osapuolten välisenä puskurina.
Suurimman ryöpyn saa pääsihteeri Boutros Boutros-Ghali, jonka Helms sanoo itsepäisesti kieltäytyneen uudistuksista. Päinvastoin pääsihteerin esittelemä Agenda for Peace uhkaa republikaanikonservatiivien kansallisvaltionäkemyksiä esimerkiksi pysyvän YK-armeijan myötä.
Zairen pakolaiset maksavat USA:n sisäpolitiikasta?
Oikeiston painostus on saanut myös presidentti Clintonin varpailleen. Boutros Boutros-Ghalin toinen kausi ei enää kelpaa Yhdysvalloille vaikkei vastaehdokastakaan ole löytynyt. Empiminen kuvastui myös Zairen pakolaiskriisissä, jossa Yhdysvallat joutui miettimään omaa rooliaan turhan pitkään.Taustalla oli toki myös Somalian operaation huonot kokemukset. Voidaan silti kysyä montako tuhatta pakolaista menetti Zairessa henkensä suurvallan sisäpolitiikan vuoksi?
Historiallisesti Yhdysvaltojen YK:ta kohtaan suuntaama arvostelu juontuu jo 1970-luvulle, jolloin kehitysmaiden rooli maailmanjärjestössä alkoi voimistua. Yhdysvaltojen kasvanut näkemysero ilmeni aina 1980-luvun lopulle lisääntyneenä veto-oikeuden käyttönä turvallisuusneuvostossa.
Yhdysvallat syytti 70-luvulla yleiskokousta yksipuolisuudesta, epäoikeudenmukaisista äänestystuloksista ja satunnaisesta poliittisesta taktiikasta. Samaan aikaan YK alkoi paisua liian suureksi ja moniulotteiseksi ollakseen enää yhden suurvallan kontrolloitavana.
Jäsenmaksuista Markkinaehtoisuuteen
Helmsin ratkaisumalli perustuu markkinaehtoiseen rahoitukseen. Pääsihteerin miljardin budjetti olisi leikattava neljännekseen ja YK saisi tehdä kaikkea sitä minkä sen jäsenvaltiot vapaaehtoisesti suostuvat rahoittamaan. Näin Helms uskoisi sen kaltaisten mielestään turhien rönsyjen kuin Habitat-kongressin saavan loppunsa.
- Ellei YK ole selvästi todellisen uudistuksen polulla ennen vuotta 2000, USA:n on vetäydyttävä siitä, päättelee Jesse Helms.
On kuitenkin vaikea nähdä kuinka 55 000 ihmisen ja 185 jäsenmaan organisaatio voisi kolmessa vuodessa osoittaa republikaanisenaattorin vaatimia merkkejä. Pääsihteerikysymyksen ajauduttua pattitilanteeseen saatetaan ykköspaikalle nostaa tilapäinen va. pääsihteeri. On myös väläytelty vuoden tai kahden jatkoaikaa Boutros Boutros-Ghalille. Kummassakin väliaikaisratkaisussa johtajan saattaa olla vaikeaa luotsata maailmajärjestöä merkittävien kustannussäästöjen taakse.
Lähteet:
Foreign Affairs, september/october 1996
Rahoituskriisi jäytää YK:ta, Nykypäivä 1.11.1996
Pieni maailmankirja, Suomen YK-liitto 1995
PETE PAKARINEN
15.11.1996
