Arkadianmäen ääni



18.10.1996


Itämeren asema muuttunut ratkaisevasti

 Läpi koko historiansa Suomi on ollut kiinteässä vuorovaikutuksessa Itämerenalueen kanssa niin talouden kuin kulttuurinkin kysymyksissä. Itämeren alueella on suuri vaikutus kansalliseen identiteettiimme.

Itämeren asema on lyhyessä ajassa muuttunut lähtökohdiltaan merkittävästi:

  • Kommunismin romahdus Venäjällä muutti radikaalista poliittista asetelmaa koko Itämeren piirissä
  • Suomi ja Ruotsi ovat EU:n jäseniä
  • Kolme Baltian maata ovat 50 vuoden jälkeen itsenäisiä
  • Puolan kansallinen suvereniteetti on nyt todellista
  • DDR on lakannut olemasta ja on osa Saksaa
  • Venäjä on poliittisin ratkaisuin omaksunut avoimen markkinatalouden, moniarvoisen demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kehityksensä perustaksi
  • Sotilaallinen kauhun tasapaino Itämeren alueella on korvattu uusilla turvallisuuspoliittisilla ratkaisuilla. Erityisen mielenkiintoinen on rauhankumppanuuslinjaus.
  • EU:n vaikutus Itämeren alueeseen on lisääntynyt merkittävästi jo pelkästään Suomen ja Ruotsin jäsenyyden vuoksi. EU:n politiikkana on erikseen laatia yhteistyösopimuksia Baltian alueelle ja Venäjälle Samoin kuin Puolaan. Suomen ja Ruotsin myötä EU:lla on myös kehitysohjelmia, jotka soveltuvat Itämeren piirissä käytettäviksi.
Pohjoismailla on mihin maantieteelliseen alueeseen tahansa verrattaessa paljon samankaltaisuuksia, kuten yhteiskuntarakenne, lainsäädäntö, kulttuuri ja asenteet. Yhteisyytemme rinnalla on aihetta huomata, että Pohjoismaat erottuvat toisistaan, kun kyse on suhtautumisesta Euroopan integraatioon.

Islanti ja Norja eivät ole EU:n jäseniä. Ruotsi epäilee valuuttansa ERM-kytkentää ja sitä kautta koko liittymistään talous- ja rahaliittoon. Tanskassa puolestaan on suoritetun kansanäänestyksen jälkeen varsin varovainen linja Maastrichtin sopimuksen soveltamiseen.

Viro, Latvia ja Liettua samoin kuin Puola yrittävät monista eri syistä syventää yhteistyötään länteen, pyrkien jäseneksi sekä unioniin että Natoon.

Vastakkainasettelusta yhteistyöhön

Sekä Venäjälle että Euroopalle on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, ettei kehitys enää jatkossa perustu vastakkainasettelulle, vaan vuorovaikutukselle. Siksi Itämeren piirissä on aihetta aktiivisesti luoda uusia yhteistyömalleja. Vakautta lisäävät ratkaisut ja yhteistyömallit ovat erittäin tärkeitä tällaisessa kehitysvaiheessa.

Pohjoismaiden yhteistyömalli on erittäin käytännöllinen arvioitaessa Itämeren alueen tulevaa kehitystä. Pohjoismainen yhteistyö onkin rauhallista ja vähemmän dramaattista ja sillä on vahvana puolenaan myös yhteiskunnallinen samanvertaisuus.

Sen vuoksi onkin tärkeää, että pohjoismaisella tasolla on yhteisesti alettu järjestää politiikkaamme konkreettisissa Eurooppa-asioissa ja lähialueita koskevissa kysymyksissä etsimällä uusia muotoja vanhoja haaskaamatta.

Murrosvaiheessa olevien valtioiden ei voi odottaa edistyvän yhteiskunnallisissa uudistuksissaan, mikäli niiden talous on retuperällä. Juuri taloudellisella ja sosiaalisella alueella EU:n on osoittauduttava tehokkaaksi vaikuttajaksi. Tässä suhteessa laajentumisperspektiivi nousee keskeiseen rooliin.

Varsinainen uhka rauhaa ja turvallisuutta vastaan Euroopassa muodostuu tulevaisuudessa todennäköisimmin uskonnon ja etnisen fanatismiin suunnasta, syvenevistä elintasoeroista ja uhista, jotka asettavat vaaranalaisiksi elinympäristömme ja luontomme. Myös näistä syistä integraatio ja yhteistyö ovat perusteltuja tulevaisuuden kehityssuuntia.

Suomen kannalta on erityistä merkitystä Itämeren alueen turvallisuuden kehityksellä. Ennen muuta Venäjän roolilla ja Baltian maiden asemalla. Baltian maiden aseman selkiintymättömyys on Suomen kannalta merkittävä epävarmuustekijä.

Vakautta Suomen välittömässä turvallisuusympäristössä ei voi taata vain hallinnollisin päätöksin. Tulevaisuuden turvallisuusarkkitehtuuri Euroopassa sisältää NATO:n mahdollisen laajenemisen itään. Suomenkin kannalta on olennaisen tärkeää, että jokainen kehitysaskel tässä prosessissa lisää turvallisuutta Euroopassa kokonaisuudessaan. Näin ollen jokaisesta kehitysvaiheesta tulisi vallita varsin laaja konsensus.

Itämeri raskaan sarjan asialistalle EU:ssa

Koska tämänkaltaiset ratkaisut vaikuttavat myös Suomen asemaan, emme voi passiivisina tarkkailla kehitystä, vaan meidän tulee etsiytyä meille sopiviin yhteistyövaihtoehtoihin. EU-jäsenyytemme, itsenäinen puolustuksemme, yhteytemme Natoon ja hyvät suhteet naapurimaihimme ovat erinomainen lähtökohta turvallisuuspolitiikallemme.

Suomen edun mukaista on, että EU saa uusia jäseniä Keski- ja Itä-Euroopasta ja ennen muuta niin, että myös Baltian maat voivat liittyä unioniin. On myös etumme mukaista, että Venäjä on kumppani yleiseurooppalaisessa integraatiokehityksessä.

Itämeren aluetta on tarkasteltava tästä näkökulmasta Euroopan dynaamisena, demokraattisena, vakautta edistävänä elementtinä. Kyse on siitä, että Itämeren alue voi auttaa EU:n ja Venäjän vuorovaikutussuhteen syntymistä tavalla, joka täydentää nykyistä EU:n Venäjä-strategiaa.

Kun Suomi vuosikymmenen loppupuolella on EU:n puheenjohtajamaana ja kun unionin laajentuminen on juuri tuolloin ajankohtaisimmillaan, on etujemme mukaista pyrkiä nostamaan Itämeren alueen kysymykset Eurooppa-politiikan esityslistalla raskaan sarjan asioiden joukkoon.

ILKKA KANERVA
18.10.1996

OTSIKKOSIVULLE