OTSIKKOSIVULLE
Merirosvot elävät ja voivat hyvinVaarallisilla vesilläKun puhutaan merirosvoista, mieleen tulevat Karibianmeren kaapparit, Kapteeni Punaparta ja sir Francis Drake. Merirosvous ei kuitenkaan ole historiaa. Viime vuonna merirosvot hyökkäsivät 170 alukseen. Merirosvouden ja merenkulkuun liittyvien petosten aiheuttamat kustannukset ovat vuodessa yli 70 miljardia markkaa. Pahinta merirosvoaluetta ovat Kaakkois-Aasian merialueet, etenkin Etelä-Kiinanmeri Malakan salmi ja Indonesian merialueet. Vuodesta 1980 lähtien Kaakkois-Aasian vesillä on hyökätty noin 2000 alukseen. Näissä yhteenotoissa on saanut surmansa satoja ihmisiä. Merirosvoutta esiintyy Kaakkois-Aasian lisäksi myös Länsi- ja Itä-Afrikan vesillä, Intian valtamerellä, Etelä-Amerikassa sekä Keski-Idässä, mutta huomattavasti pienemmässä mittakaavassa. Yksin Indonesian vesillä merirosvoustapauksia on enemmän kuin mainituilla alueilla yhteensä. Ongelman todellinen suuruus on kuitenkin arvoitus. Varustamot eivät ilmoita läheskään kaikkia laivoihinsa kohdistuneita hyökkäyksiä. Laiva on pidettävä satamassa tutkimusten ajan ja siitä aiheutuvat kustannukset ovat suuremmat kuin menetetyn tavaran arvo. Satamiin mennään mieluusti vain silloin, kun taloudellinen tappio on riittävän suuri tai hyökkäyksessä on menehtynyt miehistön jäseniä.
Vaikea torjuaMerirosvoutta on vaikea torjua, koska hyökkäykset tehdään pienillä kalastusaluksilla öisin, jolloin kiinnijäämisen riski on pieni. Nykyiset, suuretkin alukset toimivat hyvin pienellä miehistöllä, joten valtaukseen ei tarvita kuin muutama hyvin aseistetun miehen joukko. Päivisin nämä merirosvot ovat tavallisia kalastajia, jotka ovat kaikkien epäilysten ulkopuolella.Toinen ongelma on se, että monissa Kaakkois-Aasian maissa esiin astuu kansallinen ylpeys. Merirosvoutta ei tunnusteta olemassa olevaksi ongelmaksi, vaan se kuitataan menneisyyden romanttisina tarinoina. Kyseisissä maissa korruptio on yleistä ja on ollut jopa tapauksia, jossa poliisit ovat ryhtyneet kaappareiksi. Jonkin valtion syyttely merirosvouksesta taas saattaa aiheuttaa diplomaattisia harmeja. Uusinta merirosvouksen alalla ovat ns. haamulaivat, joita tiedetään olevan ainakin 20. Alukset purjehtivat väärennetyillä papereilla, varastavat lastin satamista ja myyvät sen eteenpäin ostajille, jotka eivät tiedä tai halua tietää lastin alkuperää. Haamulaivojen menestykseen kuuluu tulli- ja satavirkailijoiden lahjonta. Nämä alukset purjehtivat useimmiten mukavuuslippurekisterissä, eivätkä niitä ylläpitävät maat ole tehneet elettäkään poistaakseen laivoja rekistereistään. Merirosvous on myös vakava ympäristöuhka. Useissa tapauksissa merirosvot ovat vallanneet suuriakin öljytankkereita ja ottaneet miehistön vangiksi. Laiva on voinut ajelehtia kymmeniäkin minuutteja vailla ohjausta, kun rosvot ovat keränneet saalistaan.
ILKKA AHTOKIVI |
OTSIKKOSIVULLE