"Viestimet eivät ole pitäneet tätä vaalia kovin korkeassa arvossa"

Odotettavissa vaisut eurovaalit



Kiinnostus sunnuntain eurovaaleihin on heikkoa niin äänestäjillä kuin tiedotusvälineilläkin. Viestimet eivät ole pitäneet tätä vaalia kovin korkeassa arvossa, arvioi politiikan tohtori Tom Moring.


Yleisradion ruotsinkielisen radiotoiminnan ohjelmapäällikkö, politiikan tohtori Tom Moring on seurannut vaalikampanjoinnin julkisuutta.

- Me olemme kysynet missä määrin olet seurannut puolueiden tai kansanliikkeiden kampanjoiden uutisointia. Noin yksi viidestä ilmoittaa seuranneensa sitä jossain määrin tai hyvin tiiviisti. Muut ovat seuranneet sitä aika vähän tai ei ollenkaan. Alle 35-vuotiaista kampanjaa on seurannut vain 10-15 prosenttia.
- Mielestäni tämä on huomattavan alhainen luku, Moring korostaa.

Tutkimus tehtiin syys-lokakuun vaihteessa, jolloin kampanjat olivat vasta aluillaan, mutta suurin osa puolueista oli jo esitellyt omat kampanja-avauksensa. Suomen Gallupin gallup-kanavalla tekemä kysely liittyy Moringin yhdessä Christian Lindblomin kanssa vuodesta 1991 vetämään tutkimusprojektiin.

Tutkimuksen mukaan vaaleihin liittyvän viihteen ja uutisoinnin seuranta on ollut hyvin matalalla tasolla. Varsinkaan viihdeohjelmistossa vaalit eivät ole näkyneet.
- Tämä viittaisi siihen, että viestimet eivät ole pitäneet tätä vaalia kovin korkeassa arvossa, Moring huomauttaa.

Kun presidentinvaaleissa ehdokkaita viihdeohjelmissa oli nähnyt kampanjan puolivälissä jo kolmannes ihmisistä ja kaikkiaan n. 40 prosenttia, niin eurovaaleissa prosenttiosuus on kymmenen luokkaa. Kunnallisvaaleissa se on vain viisi prosenttia.

Vaikka presidentinvaalien viihdejulkisuus oli poikkeuksellisen runsasta, muistuttaa Moring, että viihdejulkisuus on vahvasti vakiinnuttanut asemansa vaalikampanjan osana.
- Näyttäisi, että aika laimeasti viestimet ovat näihin vaaleihin suhtautuneet ja laimea on myös ihmisten mielenkiinto.
- Olettaisin, että seuraavissa vaaleissa tilanne tulee varmasti muuttumaan, jos vaalien markkina-arvo on suurempi, toteaa Moring

TV-mainonta entisellä tasolla

Puolueiden mainonta on keskittynyt näissä vaaleissa yhä enemmän televisioon. Televisiomainonnan määrä ei kuitenkaan ole aiempien vaalien tapaan kasvanut.

Euro- ja kunnallisvaalien televisiomainonnan arvo on MTV3:n mukaan 7-8 miljoonaa markkaa bruttohinnoilla mitattuna. Vuoden 1995 eduskuntavaalien mainonnan arvo oli samaa luokkaa. Kun mainoshinnat eivät oleellisesti ole muuttuneet, on mainonnan minuuttimääräkin nyt suurin piirtein viime eduskuntavaalien tasolla.
- Jo kuun vaihteessa vaalimainontaa oli nähty aika paljon sekä lehdissä että televisiossa. Sen kautta ihmiset ovat saaneet kosketusta vaaleihin, toteaa Moring

Noin 90 prosenttia television katsojista on nähnyt vaalimainontaa, arvioi puolestaan Hannu Ilkas Taloustutkimuksesta. Hän uskoo, että puolueiden mainonta on jäänyt ehdokasmainoksia paremmin katsojien mieleen.

Puhtaat julkkikset odotettua heikommilla

Myöskään runsaslukuiset julkkisehdokkaat eivät ole siivittäneet eurovaaleja puolueiden odottamaan vauhtiin.
- Jos katsoo näitä mittareita ehdokkaiden herättämästä henkilökohtaisesta kiinnostuksesta, niin puhtaiden julkkisehdokkaiden menestys on vielä kohtuullisen vaatimatonta. Vain Matikainen näyttäisi menestyvän kohtuullisen hyvin, analysoi Moring.
- Ajatus, että otetaan valmis julkkis ja tehdään siitä poliitikko ei näytä lyövän itseään läpi vaan prosessi on monimutkaisempi. Julkisuus tulee mukaan tekijänä, mutta se edellyttää, että on jokin julkisuuskyky, joka liittyy poliitikon imagoon samalla.

Moring ottaa esimerkkinä Kirsi Pihan, joka on luonut uransa politiikassa, mutta on hyvin julkisuushakuinen.
- Jos vaalilla ei muuten ole hirveän suurta julkista mielenkiintoa, niin pelkästään julkisuuden kautta ehdokkaiksi tulleiden mahdollisuus tietenkin heikkenee.
- Silloin kun halutaan käydä keskustelua, joka liittyy poliittisiin asiakysymyksiin, niin silloin haetaan henkilöitä, joiden oletetaan voivan vastata myös niihin. Jos nämä henkilöt tekevät itsensä myös muuten julkkiksiksi, niin se on jo toinen juttu.

Ennakkoääniä odotettua vähemmän

Ennakkoäänestäjien määrä alitti selvästi Postin arvioimat yli miljoona äänestäjää. Ennakkoääniä oli torstaihin mennessä kertynyt kunnallisvaaleissa 843 145 ja EU-parlamenttivaaleissa 813 478. Yhteensä äänestäjiä oli 855 430. Määrä kasvaa vielä hieman perjantai-iltaan mennessä, jolloin saadaan viimeisetkin ulkomailta tulevat ennakkoäänet.

Europarlamenttivaalien äänestysprosentti oli 19,8 ja kunnallisvaalien 21,4. Kokonaisäänestysprosentti torstain tilanteen mukaan on 20,6. Ennakkoäänestyksen kehno suosio enteilee todennäköisesti alhaista äänestysprosenttia. Ennakkoäänten osuus on viime vuosina tasaisesti kasvanut ja esimerkiksi EU-kansanäänestys keräsi peräti 1 200 000 ennakkoääntä.

Eduskuntavaaleissa 1995 ennakkoäänestäjiä oli noin 1 164 000 eli 42 prosenttia kaikista äänistä. Neljän vuoden takaisissa kunnallisvaaleissa äänesti ennakkoon hieman vajaa miljoona kansalaista.

Epävarmat äänestäjät

Laimeaan ennakkoäänestykseen vaikuttanee myös äänestäjien epävarmuus omasta ehdokkaastaan. Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämän tutkimuksen mukaan viime viikonloppuun mennessä vain 31 prosenttia äänestäjistä oli valinnut ehdokkaansa ja 36 prosenttia puolueen.

Puolueet eivät ole hirveän näyttävästi tehneet kampanja-avauksia. Esimerkiksi Kokoomuksen show oli Moringin mukaan laimeampi ja hillitympi kuin edelliskerralla, jolloin lavalla oli leijonia.
- Näyttämöllepanoon oli mielestäni satsattu vähemmän kuin edellisissä vaaleissa ja ehkä se kuvaa sitä, että puolueilla ei ole harrastusta lähteä näihin vaaleihin kovin oikeilla elkeillä.

Eurovaaleissa olisi tilaa näyttäville ehdokaskohtaisille kampanjoille esimerkiksi televisiossa. Moringin mukaan tilanne on toistaiseksi näyttänyt rauhalliselta.
- Ehkä kampanjoita säästetään viime hetkeen, Moring pohtii.
- Kun epäröiviä äänestäjiä on paljon, voidaan viimehetken kampanjoilla vaikuttaa ehdokkaiden läpimenoon. Tuntematonta ei tehdä euroedustajaksi viikonlopussa, mutta viimeisten paikkojen kohtalo voi ratketa viime hetken kampanjahuipennuksen avulla.

PETE PAKARINEN
18.10.1996
Jos haluat kommentoida juttua, lähetä postia Pete@pak.pp.fi.


OTSIKKOSIVULLE