Pääkirjoitus

Päätoimittaja Ilkka Ahtokivi




20.12.1996



Nuijasota - aikansa traktorimarssi

Nuijasota oli käynnissä tasan 400 vuotta sitten. Tuolloin lähes koko Turku-Hämeenlinna-Savo-Viipuri -linjan pohjoispuolisen Suomen sekä Hämeen, osin Ylä-Satakunnan, Pohjanmaan ja Savon talonpoikaisväestö nousi kapinaan valtiovaltaa vastaan.

Kapinan pääsyynä oli se, että talonpojat joutuivat elättämään maahan majoitetut sotilaat maksamalla eräänlaista veroa sotilaita ylläpitäville ratsutiloille. Suomessa perittiin vieläpä huomattavasti korkeampaa ”linnaleirimaksua” kuin emämaassa Ruotsissa sallittiin. Sen lisäksi talonpojan oli maksettava kaikki muut verot ja maksut. Talonpojat elivät kaksinkertaisessa verohelvetissä.

Etsittyään aikansa rauhanomaista ratkaisua talonpojat nousivat aseelliseen kapinaan, karkoittivat aateliset ja ratsutilalliset etelään. Liikekannalle saatiin 10 000 miehinen talonpoikaisarmeija, joka joutui kohtaamaan Suomen käskynhaltija Klaus Flemingin 1 500 ratsumiehen ja 3 000 sotilaan joukot.

Talonpojat lyötiin lopullisesti vasta heinäkuussa 1597. Taisteluissa ja sodan loppuselvittelyissa kuoli noin 3000 ihmistä, mikä oli väkilukuun nähden suurinpiirtein yhtä paljon kuin suomalaisia kuoli jatkosodassa.

Suomi kuuluu edelleenkin maailman korkeimman henkilöverotuksen maihin. Laman vallitessa verotulot ovat pudonneet, joten valtaisiin veronkevennyksiin ei ole varaa. Hallitus on kuitenkin päättänyt, että ensi vuonna henkilöverotus todella kevenee.

Veronkevennyksiä on luvattu mahdollisuuksien mukaan jatkaa myös tulevina vuosina. Muuta tietä kuin verotuksen keventäminen ei ole. Emme voi yhdentyneessä Euroopassa ylläpitää jatkuvasti korkeampaa henkilöverotusta kuin kilpailijamme. Sitä ei kilpailukykymme kestä.

Onneksi tämä tosiasia ymmärretään laajalti, joskin vasemmistosta kuuluu edelleenkin mutinaa verotuksen keventämistä vastaan.

Myös kansalaiset tahtovat entistä laajemmin saada päättää omien ansioidensa käytöstä. Ellei tätä ymmärretä, on ryhdyttävä veistämään nuijaa.

ILKKA AHTOKIVI


ETUSIVULLE