Huumekaupassa liikkuu Suomessa satoja miljoonia vuodessa
Huumekauppa kasvussa Suomessa
Oikeusministeri Kari Häkämies kannattaa tiukkaa taistelua huumerikollisuutta vastaan. Hänen mukaansa Suomen ei tarvitse ottaa mallia maista, joissa taistelu on jo osin hävitty ja siirrytty minimoimaan käytön aiheuttamia ongelmia. Häkämies ei jakelisi ruiskuja eikä vapauttaisi ”pilveä”.
Huumeisiin on oikeusministeri Kari Häkämiehen mukaan suhtauduttava erityisen vakavasti.
- Huumausaineiden käytön lisääntyminen näkyy myös rikostilastoissa. Niiden kauppa on usein järjestäytyneen rikollisuuden taustalla.
Kamppailu huumeita vastaan vaatii oikeusministerin mukaan kokonaisvaltaista otetta.
-Tämän vuoden alussa asetettiin huumausaineohjelmaa valmisteleva toimikunta, jonka tulisi koota kaikkien eri tahojen keinot kokonaisvaltaiseksi ohjelmaksi.
- Suomen ei tule hakea kansallista mallia niistä maista, jotka ovat osin antaneet myöten huumausaineongelmalle. Sitä tarkoittaisi myöskin mietojen huumeiden käytön salliminen, mitä välillä kuulee esitettävän.
Samalla perusteella Häkämies torjuu myös ajatuksen ruiskujen jakamisesta.
- Huumeiden käyttöä ei tule hyväksyä. Vaikka niiden vastustaminen on vaikeaa, ei asiassa tule antaa periksi. Siitä olisi kyse, jos Suomessa ryhdyttäisiin jakamaan käyttäjille ilmaisia ruiskuja, sanoo Häkämies.
Keskusrikospoliisia tarvitaan
Hallituksen budjettiriihi siirsi myöhemmin päätettäväksi kiistakysymyksen siitä, siirrettäisiinkö keskusrikospoliisin alueyksiköt poliisin lääninjohdon alaisuuteen. Uudistusta on ajanut sisäasiainministeriö osana Aluehallinto 2000-pakettia. Häkämies ei siirtoa hyväksy.- Vaikuttaa siltä, ettei uudistusta ole valmisteltu rikoksentorjunnan tehokuutta, vaan lähinnä hallinnon yleistä kehittämistä ajatellen.
- Rikolliset eivät hallinnon raja-aitoja kunnioita eikä niitä tule pystyttää tutkinnankaan esteeksi. Yhteiskunnalla ei yksinkertaisesti ole varaa antaa piiruakaan periksi rikoksentorjunnan tehokuudesta. Ei edes hallinnollisten ihanteiden hyväksi, painottaa oikeusministeri.
Vaikka perinteisiä vakavia rikoksia tutkitaan nykyisin myös KRP:n ulkopuolella, sen hajottaminen haittaisi tätäkin.
- Edelleenkin suuri osa henki- ja seksuaalirikoksista selviää vain systemaattisen, keskitetyn tutkinnan kautta.
- Kansainvälisesti järjestäytynyttä rikollisuutta voidaan vastustaa poliisiin kansainvälisellä yhteistoiminnalla. Tässäkin keskusrikospoliisin rooli on aivan keskeinen, sanoo Häkämies.
Huumerikollisuus voimakkaassa kasvussa
Keskusrikospoliisin Eteläisen tutkinta-alueen toimistopäällikön Antti Turkaman mukaan huumerikollisuus on maassamme räjähdysmäisessä kasvussa.- Tilanne näyttää pahemmalta kuin koskaan tähän mennessä. Käyttäjien määrä on lisääntynyt 90-luvulla huimasti 80-lukuun verrattuna. 80-luvulla huumerikoksista epäiltyjen määrä oli vuosittain tuhannen paikkeilla, vuonna 1995 luku oli jo 4000 ja tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla epäiltyjä on jo 3000, kertoo Turkama.
- Sama trendi näkyy myös huumetakavarikoissa. Olemme aivan eri tasoilla kuin 80-luvulla. Kun otetaan huomioon, että vain 10-20 % huumeista saadaan takavarikkoon, huumekaupassa liikkuvat kilomäärät ovat melkoisia.
- Takavarikkotilastotkin ovat vain suuntaa antavia. Ne täytyy kertoa suurella numerolla ennenkuin ollaan todellisuudessa. Esimerkiksi viime vuonna takavarikoitiin 147,5 kiloa kannabista, khatia 47 kiloa, 20 kiloa amfetamiinia, 16 kiloa heroiinia ja ekstaasia 3700 tablettia, luettelee Turkama.
Varsinainen huumerikollisuus ei kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä siihen liittyy myös muuta rikollisuutta, joka sekin on Turkaman mukaan voimakkaassa kasvussa.
- On osoitettu kiistattomasti, että huumeongelma aiheuttaa valtavasti muuta rikollisuutta, koska esimerkiksi rahaa aineisiin on saatava. Tämä moninkertaistaa huumeisiin liittyvän rikollisuuden määrän, sanoo Turkama.
Huumekauppa kansainvälistyy
Suomen huumekauppa on ollut perinteisesti kotimaisten tekijöiden käsissä. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut.- Muutos on selvästi havaittavissa. Etniset ryhmät ovat Suomessa toiminnassa aivan kansainväliseen tyyliin, mikä muissa Pohjoismaissa on ollut arkipäivää jo pitkään.
- Suurin selkeä ryhmä ovat venäläiset ja virolaiset rikolliset. Venäläisten osalta tilanne on vähän vaikea, koska Virossa olevilla venäläisillä on usein Venäjän passi. Mutta kyllä virolaiset ovat hyötyneet tästä bisneksestä aika paljon.
Taloudelliset menetykset miljardiluokkaa
Ajat, jolloin huumekauppa Suomessa oli pillerin pyöritystä, ovat auttamattomasti ohitse.- Nykyisin puhumme vähintään satojen miljoonien markkojen bisneksestä, mutta laskeminen on vaikeaa. Sitä voi yrittää laskea takavarikkokertoimilla ja katukauppahinnoilla ja silloin päästään hirveisiin numeroihin, kertoo Turkama.
Huumekauppaan liittyy oleellisesti myös rahanpesu, joista poliisille tulee muutama sata ilmoitusta vuodessa.
- Kovinkaan monta näistä ei kuitenkaan ole johtanut tutkintaan ja syytteeseen. Rikollista hyötyä on saatu jonkin verran takavarikkoon, mutta järjestäytynyt rikollisuus on maassamme vielä aika alkutekijöissään, joten varojen kumuloitumista ei ole vielä merkittävästi tapahtunut.
- Toki on olemassa joukkioita, jotka ovat vaurastuneet huumekaupalla ja vaurastuvat koko ajan lisää. Tämä on kasvava ongelma. Sitä mukaan kun huumekaupan volyymi kasvaa, sitä enemmän on myös rahaa, jonka alkuperä on pyrittävä hävittämään, sanoo Turkama.
- Yhteiskunnalle huumekaupan kokonaistaloudellinen merkitys on huomattava. Luulisin, että se on miljardiluokassa, jos ajattelemme kaikkia yhteiskunnalle koituvia kustannuksia. Se on kallista meille kaikille, sanoo Turkama.
ILKKA AHTOKIVI
20.9.1996
