Puoluesihteeri Maija Perho: ”Jopa viides euroedustaja mahdollinen”

Perho uudistaisi työelämää



Puoluesihteeri Maija Perho linjasi Kokoomuksen vaalikampanja-avauksessa Porvariparlamentissa 21.9. puolueen vaalitavoitteita. Puheessa saivat osansa myös kilpailijoiden mainoskampanjat.


Perho huomautti, että kunnallisvaalitaistelusta käyty keskustelu on tähän saakka pyörinyt lähinnä keskustan tv-mainoksen ja jossain määrin SDP:n spray-purkin ympärillä.

- Me emme etsintäkuuluta ulkomaista, savuke suussaan auringonlaskua kohti ratsastavaa cowboyta.
- Me etsimme niitä, jotka tahtovat, osaavat ja voivat pelastaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteet. Tähän kansalliseen pelastustehtävään ei riitä amerikkalainen ”marlboromies” - eikä siihen riitä SDP:n ihme-sprayt.
- Siihen tarvitaan kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat halukkaita kantamaan vastuuta lähimmäistensä hyvinvoinnista ja tekemään uhrauksia suomalaisten hyvinvoinnin säilyttämisen ja parantamisen eteen, korosti puoluesihteeri.

Tavoitteena tuloksen parannus

Puoluesihteerin mukaan Kokoomus lähtee kunnallis- ja eurovaaleihin tavoitellen aiempaa parempaa suoritusta.

- Viime aikoina mitatulla kannatuksella Euroopan unionin parlamentista kokoomuksen on mahdollista saada jopa viides paikka, hän totesi.
Puoluesihteeri puuttui myös puolueiden aiempaa vaikeampaan ehdokashankintaan.

- Onko kunnissa menty liian pitkälle lautakuntien ja luottamushenkilöpaikkojen vähentämisessä, hän kysyi.
- Uuden valtuustokauden alussa on mietittävä, olisiko joitakin keskittämispäätöksiä syytä purkaa ja ennen kaikkea: miten luottamushenkilöt ja kansalaisjärjestöt tekevät yhteistyötä, miten kuntalainen tulee kuulluksi.

Kokoomuksella on sosiaalinen omatunto

Perho puolusti hallituksen leikkauksia puheessaan sillä, että talous on saatettava kuntoon ennen seuraavaa taantumaa ja sillä, että vain julkisen velan kasvun pysäyttämällä voidaan turvata peruspalvelujen saatavuus ja taso.

- Millainen hyvinvointiyhteiskunta on mahdollinen seuraavan taantuman kourissa? Jos me menetämme kansallisvarallisuutemme nyt, mitä me menetämme seuraavaksi?
- Olemme aina uskoneet paikalliseen, omista erityisolosuhteista lähtevään, ihmistä lähellä olevaan päätöksentekoon. Muutettaessa ylhäältä ohjattua hyvinvointivaltiota todelliseksi porvarilliseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi juuri paikallinen osaaminen ja paikalliset ratkaisut ovat avainasemassa, linjasi Perho.
- Hyvinvointiyhteiskunnassa kunta vastaa keskeisistä hyvinvointipalveluista. Se, että vastuu palveluista kuuluu kunnalle ei tarkoita, että kunnan itse tulee ne kaikki tuottaa.
- Palveluja tarvitsevan kuntalaisen kannalta on yhdentekevää kuka ne tuottaa. Sen sijaan yhdentekevää ei ole se, saako niitä, ovatko ne helposti saavutettavissa, ja mitä ne maksavat.

Vientivetoinen kasvu ei riitä

Jälleen kerran muistutettiin siitä, että yhteiskuntamme vakavin ongelma on työttömyys ja ettei ihmelääkkeitä sen parantamiseksi ole. Perhon mukaan on kuitenkin tehtävä kaikki mahdollinen työttömyyden puolittamiseksi.

- Tarvitaan talouskasvua. Pelkällä vientivetoisen talouskasvun strategialla on valitettavasti liian heikko työllisyyssisältö.
- Siksi tulee kiinnittää huomiota uusiin innovatiivisiin aloihin. Valtion perinteistä tukiaispolitiikkaa yrityksille on karsittava ja kannustettava uuden osaamisen aloille. Tällaisia ovat mm. korkeaa teknologista osaamista vaativat alat ja ympäristöteknologian tarjoamat mahdollisuudet.
- Kansataloutemme tuotantopohjaa on laajennettava. Palvelusektori on saatava kasvamaan. Tämä edellyttää kotitalouksien kulutuskysynnän kasvattamista.

Työelämää uudistettava

Maija Perhon mukaan työelämää on uudistettava ja korosti, että ilman paikallista sopimista asiassa on vaikea edetä. Se ei kuitenkaan saa olla minkään osapuolen mielivaltaa.

- Sopimisen tulee tapahtua yhteisymmärryksessä. Lakisääteistä turvaa ja valtakunnallisia sopimuksia tarvitaan takaamaan ”vaihteluputki”, jonka rajoissa joustetaan. Työyhteisössä on toimittava ihmisten yksilöllisten tarpeiden mukaan ottaen huomioon esimerkiksi perhetilanteeseen ja ikääntymiseen liittyvät toiveet.
- Tämä vaatii työmarkkinajärjestöiltä rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta. ”Saavutetuista eduista” sokeasti kiinnipitäminen ei ole palkansaajien, työnantajien eikä hyvinvointimme kannalta edullista.

ILKKA AHTOKIVI
21.9.1996


OTSIKKOSIVULLE