Metsurien työttömyys nousussa, metsänhoitotyöt jumissa:
Havukuidun tuonti lisääntyy
Havukuidun lisääntyvä tuonti uhkaa metsureiden työpaikkoja ja kotimaisia hakkuita. Metsäteollisuus tuo tänä vuonna noin 2 miljoonaa kuutiota havukuitua.Kaikkiaan puuta tuodaan Suomeen 7,5 miljoonaa kuutiometriä. Tuonti aiheuttaa vaikeuksia erityisesti kotimaan kuitupuun markkinoille, sillä havukuitua saadaan työvaltaisista ja metsän hoidolle tärkeistä hakkuista. Lisääntynyt tuonti uhkaa vaarantaa sekä metsurien työllisyyttä että tärkeiden hakkuiden tekemistä.
Kuitupuuta kertyy metsänhoidollisten hakkuiden lisäksi myös sivutuotteena hakattaessa tukkimetsiä. Samoin sitä saadaan myös sahojen hakkeesta. Hakkeen markkinat alkavat nekin hiljalleen kuumentua, sillä kuitupuuta tuodaan kiihtyvää tahtia ulkomailta.
Harvennushakkuut ovat käsityötä, joita eivät isot metsäkoneet voi tehdä. Ne ovatkin olleet metsurien työmaata, sillä lisäksi tarvitaan metsänhoidollista silmää ja taitoa. Harvennushakkuiden supistuminen aiheuttaa monia vakavia ongelmia, niin kansantaloudellisesti kuin metsänhoidollisestikin. Kuitupuun tuonnin on laskettu viivästyttäneen ensihakkuita 50-60 000 hehtaarin alueella.
Metsureita on työttömänä tuhansia. Tukkipuiden hakkuut tehdään harvestereilla, siihen ei metsureita juurikaan tarvita. Samoin työtä vaille jäävät tuhannet hankintamyyjät, jotka ovat itse usein talvikuukausina hoitaneet metsälönsä ja tehneet itse harvennushakkuut.
Hakkuiden viivästyminen vaikeuttaa tulevaa puuhuoltoa
Harvennushakkuiden viivästyttäminen vaikeuttaa vakavasti tulevaisuuden puuhuoltoa. Tulevaisuuden tukkileimikot syntyvät vain ajoissa tehtyjen harvennushakkuiden tuloksena, myöhästyneet harvennushakkuut hidastavat puun kasvua ja metsän tuottoa. Parhaan tuoton saamiseksi metsä tulisi hakata taloudellisesti järkevässä järjestyksessä. Nyt se ei ole mahdollista.Kuitupuun tuontiin tarvitaan noin 400 miljoonaa markkaa, joka jäisi pyörimään omassa kansantaloudessamme, mikäli puu hankittaisiin kotimaasta. Lisäksi tulevat muut kerrannaisvaikutukset, esimerkiksi metsurien työttömyyden aiheuttamat kustannukset.
Suomalainen metsätalous on rakentanut imagonsa perhemetsätalouden varaan. Imagoa uhkaa nyt romuttuminen, sillä tavallinen metsänomistaja ei saa kuitupuutaan kaupaksi kuin ison tukkipuuleimikon kylkiäisenä. Sama kohtalo uhkaa myös valtion metsätalouteen vuosien varrella uhrattuja varoja, jotka jäävät hyödyntämättä. Esimerkiksi Lapin nuoret metsät on saatu kasvamaan suurella valtion panostuksella ja vaivalla.
LEENA MANNER
22.11.1996
