Kieliromppujen suosio kasvaa:
Onko tietokoneesta kieltenopettajaksi?
suurin osa multimedia-sovelluksista on jotakuinkin aneemisia", lataa englantilainen kieltenopettaja ja multimedia-asiantuntija John Bird. Kieliromput ovat kysyttä tavaraa, mutta laatu ei ole aina helppo löytää. Kouluissa multimedia ja internet ovat tulossa opetusvälineiksi muiden rinnalle, vaan korvaavatko ne opettajan?
Helsingin Akateemisessa Kirjakaupassa kieliohjelmat ovat kysytyimpiä CD-ROM-kirjoja heti suomenkielisten lastenohjelmien jälkeen. Myös PC - Superstore ja multimediamaahantuoja Plan 1 vahvistavat kieliohjelmien kasvavan suosion. - Kysyntä ylittää tarjonnan kuvataan Superstoresta, jossa ongelmaksi on huomattu eritoten laadukkaan suomenkielisen ohjelmiston puute.
Tällä hetkellä kauppa keskittyy pääasiassa englantia opettaviin ohjelmiin. Englannista aloitti myös Yleisradio julkistaessaan vastikään ensimmäisenä multimediatuotteenaan Working English Phrases - ohjelman. Seuraavana on vuorossa Saksa.
Hyvät kieliohjelmat harvassa
John Bird, englantilaisen Eurocentres -kielikoulun johtaja on itse havainnut hyvän multimedian hankalaksi löytää. -Vie aikaa ja rahaa valmistaa hyvä alkuperäinen multimedia. Tämän vuoksi monet multimedia-tuotteet ovat olemassaolevan materiaalin kierrätystä.
Bird kysyykin miksi tyytyä huonompaan opetusmateriaaliin vain siksi, että se on tehty tietokoneelle. Laadukkaan tuotannon kustannukset eivtä multimediassa ole sen pienemmät kuin muussakaan materiaalissa. Videon teko vaatii käsikirjoituksen, ohjauksen, kuvauksen ja editoinnin esitettiin se multimediana tai televisio-sarjana.
Kustannussyyt selittävätkin Birdin mukaan miksi niin vähän hyvää kieltenopetusmultimediaa on tehty. - Kuten eräs amerikkalainen asiantuntija sanoi viitaten multimediaan yleensä: suurin osa multimedia-sovelluksista on jotakuinkin aneemisia, lähinnä jonkinlaista opportunismia.
Keskeyttäminen on liian helppoa
Itsenäisenä opiskeluvälineenä Bird ei kovin laajasti usko multimedian mahdollisuuksiin. Hän muistuttaa, että kun kotiopiskelun keskeyttämisprosentti yltää usein kuutenkymmeneen, niin miksei multimedian kanssa kävisi samoin.
Multimedia ja internet ovat parhaimmillaan muun opetuksen tukena. Niiden yleistyminen muuttaa myös opettajan roolia. - voidaan keskittyä niihin pedagosiiin seikkoihin, joissa ihmiset ovat parhaita, koneet hoitavat loput, hän sanoo. - Yritä opetella kieltä kasetilta - siinä ei ole opettajaa neuvomassa mihin muotoon panet suusi tai oikaiset ääntämistäsi. Sama pätee tietokoneisiin.
Yksittäisille käyttäjille tarkoitetut ohjelmat eivät myöskään tarjoa sosiaalista kanssakäymistä. Entä vuorovaikutteisuus? - Interaktiivinen tietokoneviihde antaa vaihtoehtoja useisiin eri lopputuloksiin, jotka kaikki ovat ennalta ohjelmoituja. Kokemus on lähes yhtä interaktiivinen kuin karkkiautomaatti.
- Nimeä kolme multimedia-ohjelmaa, jotka ovat todella innostaneet sinua. Sitten nimeä kolme opettajaa, jotka ovat vaikuttaneet elämääsi.
Tietoverkoista aitoa kommunikaatiota kielitunneille
Sisällön laadusta huolimatta tietokone voi jo välineenä lisätä oppimismotivaatiota. - Jos koulu alkaa kahdeksalta, niin ensimmäiset oppilaat ovat tietokoneen ääressä jo puoli tuntia aikaisemmin, kertoo englannin- ja ruotsinopettaja Tuula Penttilä mankkaan yläasteelta Espoosta.
Koululla on oma www-palvelin ja koko joukko oppilaiden ja opettajien omia kotisivuja. Kieltenopetuksen kannalta arvokkaampia ovat kuitenkin suorat yhteydet. - Tavallisessa opetustilanteessa lipsahtaa juttu joskus Suomeksi, mutta sähköposti ja internetin videoneuvottelu pakottavat oppilaat käyttämään vierasta kieltä, kertoo Penttilä. Kommunikaatiosta tulee aitoa kun vastapuoli ei ymmärrä suomea. Se on samalla myös keinotekoisia keskusteluharjoituksia paljon motivoivampaa.
Mankkaalla on toteutettu useita sähköpostiprojekteja. Terveisten sijaan käydään keskusteluja vaikkapa nuorisokulttuurista. Verkon välityksellä mielipiteet elokuvista ja musiikista ovat kulkeneet Mankkaalta Wisconsiniin Yhdysvaltoihin.
Internet on Mankkaalla myös tärkeä tiedonhaun väline. - Tieto voi olla kielellisesti liian vaikeaa, huomauttaa Penttilä, muttei pidä ongelmaa suurena. Tärkeämpää hänen mielestään on, että kieli pysyy hyvänä. Niin käykin usein, sillä tietoa haetaan netistä väitöskirjoja myöten.
PETE PAKARINEN
22.11.1996
