EU:n sevitys kuluttajien asenteista osoittaa:

Kuluttajien odotukset Suomessa Euroopan myönteisimpiä

Euroopan unioni kerää ja julkistaa tietoja kuluttajien asenteista ja odotuksista eri maissa. Tuorein EU-maiden selvitys on elokuulta. Sen mukaan me suomalaiset uskomme muita yleisemmin taloudellisen kehityksen paranemiseen omassa maassamme. Tutkimuksesta ilmenee, että parempaan tulevaisuuteen uskotaan myös Irlannissa ja Tanskassa samoin kuin jossakin määrin Hollannissa.

Muualla enemmistö kyselyyn vastanneista uskoi talouden heikkenemiseen tulevaisuudessa. Kuluttajien pessimismi kulminoituu Ranskassa, jossa talouden tulevaa heikkenemistä povaa melkein kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta.

- Jos Ranskan vastaukset olisi saatu Suomessa, voisi odottaa jyrkkää tuotannon supistumista ja työllisyyden heikkenemistä lähiaikoina. Ranskassa tällainen tulos on kuitenkin arkipäivää. Luottamus on tänä vuonna heikentynyt, mutta ei kovin paljon siitä, mitä se oli vuonna 1995 keskimäärin. Kovin suuria muutoksia kuluttajien käyttäytymisessä ei siten ole odotettavissa, Niinistö sanoo.

Kielteinen odotusilmapiiri näyttää vakiintuneen usean jäsenmaan perusilmeeksi. Siitä irtaantuminen vaatisi todella merkittävää tuotannon kasvuodotusten ja työllisyyden kehitysnäkymien paranemista.

Itse asiassa kuluttajien luottamusta mittaava saldoluku ei koko unionin tasollakaan ole käynyt plussan puolella 1990-luvun aikana. Yhteisön kuluttajien luottamus oli alimmillaan vuonna 1993. Se koheni lähes koko vuoden 1994 ajan ja on sen jälkeen hitaasti heikentynyt. Se on yhä selvästi parempi kuin vuonna 1993. Viime kuukausina EU on havainnut lievää luottamuksen vahvistumista.

Asuntolainat käyvät paremmin kaupaksi

Sittemmin hyvät talousuutiset nostivat luottamuksen huipputasolle syyskuussa. Luottamus näkyy tietysti myös kulutuksen kehityksessä. Loppuunkulutettuja kestokulutushyödykkeitä on alettu uusia. Autot, pakastimet, pesukoneet ja videot käyvät taas kaupaksi.

- Kotitaloudet uskaltavat jälleen myös velkaantua. Uusia asuntolainoja on otettu runsaasti ja vuosia jatkunut lainakannan supistuminen näyttää pysähtyvän, Niinistö arvioi.

Lyhyellä noin vuoden parin aikavälillä kulutuskysynnän kasvusta ei Suomessa tarvitse olla huolissaan. Kokonaistuotanto kasvaa nopeasti, työllisyys kohenee ja verotus kevenee. Maan ulkoinen tasapaino on kunnossa eikä rajoita kotimaisen kysynnän kasvua. Kuluttajabarometreja tutkaileva kauppa voi siten suunnitella hankintojaan suhteellisen turvallisin mielin.

Jos kulutuskysynnän turvaamisella ajatellaan suhdanteiden tasaamista, on tämä kansallisen talouspolitiikan tehtävänä. Unionin toiminta keskittyy lähes täysin talouden rakenteiden kehittämiseen ja toiminnan tehostamiseen.

Painoa on annettava myös unionin kilpailukyvyn kohentamiselle. Yhteistyötä on lisättävä, koulutusta ja tutkimusta kehitettävä ja yhteisten hankkeiden avulla on pyrittävä kohentamaan alueen asemaa markkinoilla.

- Finanssipolitiikkaa on meillä koko 1990-luvun jouduttu harjoittamaan tiukkojen rajoitteiden säätelemänä. Laman paisuttama velkaantumisen kasvu oli saatava kuriin. Sitä mukaa kun liikkumavaraa syntyi, se käytettiin rahapolitiikan keventämiseen, Niinistö kertaa.

- Nyt voidaan helpottuneena sanoa, että käänne on tapahtunut ja pahin on takana. Valtiontalouden alijäämä supistuu selvästi, ja velkaantumisen kasvu pysähtyy. Tyytyväisyyteen ei ole kuitenkaan aihetta, vaan matka jatkuu.

Työttömyyden alentaminen - ehkäpä paras kulutuskysynnän kasvun tae - ei ole edennyt niin nopeasti kuin hallitusta muodostettaessa toivottiin. Kansainvälinen talouskehitys on jäänyt ennakoitua heikommaksi, eikä Suomessa ole päästy niin hyviin kasvulukuihin kuin odotettiin.

MAX MICKELSSON
22.11.1996