Kahden nopeuden Eurooppa on jo faktisesti toteutunut EMU:ssa
Usean vauhdin Eurooppa
Saksa ja Ranska jättävät ehdotuksensa muille EU-maille ns. kahden nopeuden Euroopasta. Ehdotuksen mukaan tiiviimpää integraatiota kannattavat jäsenmaat - joihin Suomikin pyrkii - voisivat toteuttaa EU-tavoitteitaan muita odottamatta. Tämä koskee varsinkin talous- ja rahaliittoa (EMU) sekä itälaajentumista. Ehdotus ei ole uusi ja johtaa käytännössä usean vauhdin Eurooppaan.Saksan ja Ranskan tuore ehdotus saanee aikaan laajan keskustelun EU:n tulevasta kehityksestä. Englannin ja EU:n köyhempien maiden odotetaankin vastustavan ehdotusta, koska se käytännössä merkitsisi EU-maiden jakamista kahteen kastiin.
EU:n keskeinen periaate on ollut, että solidaarisuuden nimissä kaikki jäsenmaat osallistuvat integraatioon yhtäläisesti ja yhtäaikaisesti. Talous- ja rahaliitto EMU sekä Keski- ja Itä-Euroopan maiden mahdollinen mukaantulo ovat kuitenkin murentamassa solidaarisuusaatetta. Useamman vauhdin unionia on puolusteltu juuri KIE-maiden mukaan tulolla sekä talous- ja rahaliitolla.
Saksa ehdottikin jo vuonna 1994, että EU:n olisi hyväksyttävä periaate, jonka mukaan unionin jäsenet voivat edetä yhdentymisessä ei nopeuksilla. Tätä varten byrokraatit väsäsivät jopa oman tyypillisen, mitäänsanomattoman termin - géométrie variable.
EMU-kriteerit täyttävät maat muodostaisivat EU:n "kovan ytimen", johon muut jäsenet voisivat tulla mukaan omalla vauhdillaan. Suomi pyrkii tähän kovaan ytimeen, josta esimerkkinä on taannoinen markan ERM-kytkentä.
”Kova ydin” olisi saksalais-ranskalaisen ajattelun mukaan avoin kaikille jäsenmaille, jotka täyttävät EMU:n ehdot ja jotka olisivat syvempään integraatioon.
Taustalla liittovaltioajattelu
Wolfgang Schäublen ja Karl Lamersin vuonna 1994 tekemän ehdotuksen takana on Saksan - ja Ranskan - tavoite kehittää EU:sta federalistinen liittovaltio. He katsovat, että EU-parlamentilla tulisi olla samat lainsäädäntövaltuudet kuin EU:n neuvostolla. Heidän mielestään neuvostosta pitäisi muodostaa parlamentin ylähuone ja EU:n komissiosta Euroopan hallitus.CDU:n ja sen sisarpuolueen CSU:n vaatimukset ovat johdonmukainen jatko federalismin vahvistamiselle. Itälaajentuminen ja EMU edellyttävät parivaljakon mukaan EU:n toimintakyvyn turvaamista eli päätöksenteon tehostamista omaksumalla pääsäännöksi määräenemmistöpäätökset sekä europarlamentin aseman vahvistamisen suhteessa neuvostoon ja komissioon.
He kannattavat myös kansallisten parlamenttien aseman vahvistamista EU:n päätöksenteossa, vaan ei kuitenkaan EU-parlamentin kustannuksella.
Hajaannus seurauksena?
Kahden vauhdin - tai jopa kolmen, kun KIE-maista ainakin jotkut tulevat mukaan - loisi EU:n sisämarkkinoille uusia rajoja ja heikentäisi sisämarkkinoiden toimintaa sekä lisäisi EU:n epäyhtenäisyyttä. Tämän estämiseen koko EU-ajattelu on kuitenkin enemmän tai vähemmän perustunut.Englannin pääministeri John Major vastusti tuoreeltaan vuonna 1994 CDU:n ajatuksia. Sen sijaan hän kannatti joustavuutta EU:n kehittämisen periaatteena. Kaikilla jäsenmailla olisi oltava oikeus valita, mihin yhdentymiskehitykseen ne haluavat osallistua.
Majorin ajattelua taas on vastustettu sillä perusteella, että se johtaisi ”à la carte” Eurooppaan - eli kukin poimisi vain rusinat pullasta ja ottaisi ne askeleet, joista se katsoo hyötyvänsä - ja unionin sirpaloitumiseen.
Joustavaan Eurooppaan
Kahden vauhdin Eurooppa on kuitenkin herättänyt myös kannatusta KIE-maiden mukaantulon takia. Käynnissä olevassa hallitusten välisessä konferenssissa joustavuudelle haetaankin hyväksyntää ja yritetään määritellä, mitä se on. Se nähdään joka tapauksessa keinona ratkaista tiiviimpää yhdentymistä tukevien maiden ja löysenpää sitoutumista kannattavien maiden välinen ristiriita.Jos ja kun géométrie variable hyväksytään se voi johtaa monen vauhdin Eurooppaan. Mukana olisivat siten ”kova ydin”, Englanti ja sen kumppanit sekä KIE-maat. Edes parhaassa kunnossa olevat KIE-maat eivät pysty omaksumaan kaikkia Rooman ja Maastrichtin sopimusten säädöksiä.
Sikäli kahden nopeuden Eurooppa on jo faktisesti toteutunut, että talous- ja rahaliittoon voivat osallistua alusta alkaen vain lähestysmiskriteerit täyttävät maat. EMU:n osalta kahden nopeuden Eurooppa on jo tosiasia.
ILKKA AHTOKIVI
25.10.1996
