Said: Algerian johto tahtoo kansalta selkänojan koville otteilleen islamilaisfundamentalisteja vastaan
Algeriassa äänestys islamilaispuolueiden kieltämisestä
Algeriassa pidettiin torstaina 28.11. kansanäänestys perustuslainmuutoksesta, joka kieltäisi islamilaispuolueet ja lisäisi presidentin valtaa. Oppositio vastustaa muutosta, joka tekisi Algeriasta sen mukaan perustuslaillisen diktatuurin. Islamilaiset ääriryhmät ovat kehottaneet boikotoimaan vaaleja ja järjestäneet sen edellä verisen terrori-iskujen kampanjan.Algerian presidentti Liamine Zerouelin esittämä lakimuutos kieltäisi kaikki uskontoon, ja kieli- tai väestöryhmään perustuvat puolueet. Käytännössä tämä lakkauttaisi niin maltilliset islamilaispuolueet kuin maan berberivähemmistön puolueen.
Lisäksi lakimuutos loisi maan valtiopäiville toisen kamarin, jonka jäsenistä kaksi kolmasosaa nimittäisivät alueviranomaiset ja yhden kolmanneksen presidentti itse.
Kolmantena kohtana olisi presidentin toimikausien rajoittaminen kahteen viiden vuoden kauteen. Algerian epävakaissa poliittisissa oloissa presidentti on kuitenkin vaihtunut sen verran usein, ettei tällä muutoksella ole suurempaa merkitystä.
"Selkänojaa koville otteille"
Miksi Algerian johto tahtoo muuttaa perustuslakia? Egyptin entinen Algerian suurlähettiläs Hussein Ahmed Said sanoo, että maan johto tahtoo kansalta selkänojan koville otteilleen islamilaisfundamentalisteja vastaan.- Hallitus on kiinnostunut näyttämään, että kansan enemmistö on sen takana ja että sillä on vapaat kädet toimia kumouksellisia voimia vastaa. Ja että, miten kovia hallituksen toimet islamisteja vastaan olisivatkaan, ne voidaan perustaa kansalaisten hyväksyntään, sanoo Said.
Kiinnostavaa on hänen mukaansa nähdä, miten Algeriassa tämän jälkeen kohdellaan maltillista islamilaispuoluetta ja berberivähemmistön liikettä. Ne ovat tällä hetkellä laillisia ja vahvan kannatuksen omaavia puolueita, eivätkä kumouksellisia järjestöjä.
80-luvulla yritettiin demokratiaa
Algerian poliittinen historia on ollut valtataistelua kolmen voiman kesken: armeijan, valtiokoneen ja hallitsevan puolueen Kansallisen Vapautusrintaman FLN:n välillä.80-luvulla maassa tehtiin edellinen perustuslakiuudistus. Se siirsi Algerian monipuoluejärjestelmään, heikentäen merkittävästi Kansallisen Vapautusrintaman asemaa. Sen vahvimmaksi kilpailijaksi nousi fundamentalistien puolue Islamilainen Pelastusrintama FIS.
Varmistaakseen oman puoleensa FLN:n menestyksen hallitus loi vaalitavan, jossa oli kaksi vaalikierrosta: Ensimmäiselle osallistuisivat kaikki puolueet ja toiselle, jolla jaettaisiin noin puolet paikoista, vain kaksi parhaiten pärjännyttä. Ajatuksena oli, että hallitseva puolue saisi äänivyöryn koska ainoana vaihtoehtona olisi islamilaista valtiota ajava fundamentalistiryhmä.
Vuonna 1992 vaalit peruttiin
Toisin kävi. Liki kolmenkymmenen prosentin työttömyys ja armeijan kovat otteet lisäsivät protestihenkeä. Islamilaispuolue sai 188 paikkaa ensimmäisellä kierroksella jaetuista 198 paikasta.Estääkseen fundamentalistien valtaannousun, armeija kaappasi vallan ennen vaalien toista kierrosta. Islamilaispuolue kiellettiin ja sen johto ja lukuisia muita islamilaisälymystön edustajia vangittiin.
Koska demokratian tie oli loppuunkuljettu ja katkaisu, osat islamilaista liikettä radikalisoituivat. Vastavetona armeijan koville otteille käynnistyi mittava terrori-iskujen kampanja.
Algerian maanalainen sisällissota
Vuodesta 1992 alkaen Algeriassa onkin käyty veristä, maanalaista sisällissotaa, jossa on kuollut yli 50 0000 ihmistä. Sodan toisella puolella on pääasiassa Islamilainen taistelujärjestö AIG ja toisella puolella turvallisuusjoukot sekä niitä tukevat yksityiset "itsepuolustusjoukot".
Entisen Algerian lähettilään Hussein Ahmed Saidin mukaan maan historia tekee tästä sodasta niin pitkän ja julman.
- Algeria kävi 130 vuotta pitkän siirtomaasodan Ranskaa vastaan. Tuo historiallinen kokemus vaikuttaa tänäänkin: siihen miten fundamentalistit asuvat vuorilla kallioluolissa, pakenevat maaseudulla sotilailta karkuun, miten maanviljelijät suhtautuvat heihin.
Amnesty Internationalin mukaan Algerian taisteluissa ei sankareita ole. Amnestyn pääsihteerin Pierre Sainen mukaan Algeriassa vallitsee terrorin ja laittomuuden ilmapiiri, jossa turvallisuusjoukot toteuttavat oikeusjärjestelmän ulkopuolisia teloituksia, kidutuksia ja "katoamisia". Aseistetut oppositioryhmät tappavat siviilejä, usein silpoen uhrinsa. Ja hallituksen tukemat aseistetut ryhmät ovat ottaneet lain omiin käsiinsä.
Erityisen kovaa terrori on ollut kansanäänestyksen alla. Islamilainen taistelujärjestö AIG on vaatinut boikotoimaan äänestystä ja uhkaa tappaa jokaisen, joka käy vaaliuurnilla.
Egyptin entinen Algerian lähettiläs on pessimisti sen suhteen, että väkivallan kierre päättyisi.
- Islamilaisterroristien joukossa on paljon työttömiä. Heidän mottonsa on, että meillä on menetettävänämme vain kahleemme ja paljon voitettavaa. He eivät lopeta taistelua ennekuin he voittavat - tai heidät eliminoidaan.
- Siksi kaikille muille kuin islamilaiselle hallitukselle on hyvin vaikeata käsitellä AIG:n kaltaista liikettä.
Oppositio vastustaa
Algerian oppositio vastustaa perustuslain muutosta. Sen mielestä se tekee presidentistä niin vahvan, että voidaan puhua perustuslaillisesta diktatuurista. Osa oppositiosta kehottaa boikotoimaan vaaleja, osa äänestämään uudistusta vastaan.
Opposition tavoin myös entinen suurlähettiläs pelkää, että uudistus lisää väkivaltaisuuksia leikatessaan kansanvaltaisia vaikutuskeinoja:
- Pelkään että terroristit tulevat koventamaan taisteluaan perustuslakimuutosten tähden.
Aika näyttää, mitä muutos käytännössä aiheuttaa. Kielletäänkö myös maltilliset islamilais- ja berberipuolueet, vai selviävätkö ne ottamalla ehkä itselleen uudet nimet. Sekin jää nähtäväksi, lisääkö uusi alueellinen kamari kansanvaltaa, kuten sen kannattajat uskovat.
Avoin kysymys on sekin, onko tässä perustuslakimuutoksessa kyse myös armeijan ja presidentin valtataistelusta. Vahvistuisiko näillä uudistuksilla tosiasiassa vain armeijan valta presidenttinsä takana - vaiko myös presidentin asema suhteessa sotilaisiin.
Algerialaisten enemmistöllä on nyt siis tilaisuus ottaa kantaa hankkeeseen. Äänestyksen tulos tiedetään pian. Tosin kielletyn Islamilaisen Pelastusrintaman johto on maanpaostaan Bonnista esittänyt epäilyn, että tulos on ennalta päätetty.
LAURI KAIRA
Kairo
28.11.1996
