Aasian-Tyynenmeren alueen vapaakauppa-alue edelleen vuosikymmenten päässä

APEC - pelkkä kulissi



APEC:n (Asian-Pacific Economic Cooperation Forum) neljäs huippukokous oli koolla Filippiineillä, mutta saavutukset jäivät jälleen laihoiksi. Vuonna 1989 perustettu Tyynenmeren rantavaltioiden neuvotteluelin ei ole päässyt toistaiseksi periaatteellisia julistuksia pidemmälle.

Tämänkertaisen kokouksen oli tarkoitus päästä periaatetasolta käytäntöön, sillä paineet ovat melkoiset. Aasialainen suuntaus järjestössä on johtamassa siihen, että APEC jää pelkäksi kulissiksi, jonka huippukokouksiin valtioiden johtajat tulevat vain kättelemään toisiaan.

Kokouksen asialistalla olivat mm. esitys informaatioteknologian (ohjelmat, tietokoneet ja telekommunikaatio) tullien poistamisesta vuoteen 2000 mennessä. Toisin kävi. Yhdysvaltojen ja Japanin ajama tullittomuushanke ei toteutunut alkuperäisessä muodossaan, sillä ratkaisut tehdään konsensus-periaatteella.

Laihat tulokset

Konsensus-periaate onkin yksi APEC:n kehittämisen este, mutta yksikään valtio ei ole valmis luopumaan siitä. Sloganeiden takana jokainen maa harjoittaa omaa politiikkaansa, josta seuraa se, että kaikki maat ovat eri mieltä kaikista keskeisistä kysymyksistä.

Yhdysvallat ja Japani ovat ajaneet linjaa, jonka mukaan APEC:sta kehitettäisiin Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueen (NAFTA) tapainen vapaan kaupan vyöhyke. Kaksi vuotta sitten annettiinkin julistus, jossa APEC-maat sopivat kaikkien kaupan ja investointiesteiden poistamisesta vuoteen 2010 mennessä. Kehitysmaiden osalta raja asetettiin kuitenkin vasta vuoteen 2020.

Filippiinien kokouksen loppuasiakirja ei kuitenkaan sisällä montakaan askelta eteenpäin siitä, mitä Indonesian kokouksessa 1994 ja vuotta myöhemmin Osakassa sovittiin. Edes viisumipolitiikassa ei päästy eteenpäin. Ehdotuksen mukaan jokaisen APEC-jäsenvaltion liikemies saisi kolme vuotta voimassa olevan viisumin APEC-maihin. Tämäkin jäi kokouksessa löyhäksi lupaukseksi.

Uusista jäsenvaltioehdokkaista hyväksyttiin kaksi, Vietnam ja Peru. Ne kuitenkin pääsevät mukaan APEC:n keskustelukerhoon vasta vuonna 1998.

Ja laveaa tulkintaa

Kokouksessa sovittiin, että APEC:n jäsenmaat ryhtyvät purkamaan jäljellä olevia kaupan esteitä ensi vuoden alusta lähtien.

Yhdysvallat sai kokouksessa yllättäen tukea esitykselleen, jonka mukaan tietokone- ja telekommunikaatioalan kauppaa tulisi vapauttaa tuntuvasti vuoteen 2000 mennessä. Aasialaiset jäsenmaat Malesian johdolla vastustivat esitystä sen tiukan takarajan vuoksi. Takaraja kuitenkin mainitaan kokousasiakirjassa sillä varauksella, että asiasta neuvotellaan "joustavasti".

Sopimustekstiä voidaankin tulkita jokseenkin mielivaltaisesti. Esimerkiksi juuri Malesian mielestä se ei ole sitova. Tämä tarkoittaa sitä, että sen toteutuminen riippuu kyseisten maiden kyvystä avata markkinoitaan.

Yhdysvaltain tulkinnan mukaan taas sopimus tarkoittaa, että tietokoneiden, puolijohteiden ja telekommunikaatio tuotteiden tullit ovat nollatasolla vuoteen 2000 mennessä.

APEC jäänee keskusteluklubiksi

Useimmat Aasian valtiot eivät halua avata markkinoitaan muille maille ja ne haluavat pitää APEC:n pelkkänä keskustelukerhona. Siitä huolimatta, että juhlapuheissa korostetaan järjestön tärkeyttä ja ”suuria” saavutuksia.

Esimerkiksi nouseva talousjätti Kiina haluaa vapauttaa markkinoitaan parhaaksi katsomallaan vauhdilla ja APEC:ssa onkin tehty maakohtaisia toimintasuunnitelmia (IAP), joiden mukaisesti maat vapauttavat markkinoitaan omassa tahdissa.

Kahden tahdin - tai 18 tahdin - politiikkaa perustellaan APEC-maiden suurilla taloudellisilla kehityseroilla. Niinpä esimerkiksi Kiinan mainostama ”joustava liberalisointi” on mannaa suurimmalle osalle Aasian maista. Tällä vauhdilla APEC:sta ei synny vuosikymmeniin mitään NAFTA:aa, saati Euroopan unionia vastaavaa järjestelmää.

Mahdollisuuksia olisi

APEC-mailla olisi kuitenkin mittava potentiaali yhdeksi maailmantalouden suureksi vapaakauppa-alueeksi. APEC-maiden osuus maailman tuotannosta on 56 prosenttia, maailmankaupasta niiden osuus on 46 prosenttia ja väestöstä yli 50 prosenttia.

APEC-maat ovat Japani, Etelä-Korea, Kiina, Taiwan, Hongkong, Thaimaa, Filippiinit, Brunei, Malesia, Singapore, Indonesia, Australia Uusi-Seelanti, Papua Uusi-Guinea, Chile, Meksiko, Yhdysvallat ja Kanada. Jäsenehdokkaita ovat Intia, Kolumbia, Macao, Mongolia, Pakistan, Panama, Peru Sri Lanka, Venäjä ja Vietnam.

ILKKA AHTOKIVI
29.11.1996


OTSIKKOSIVULLE