Niinistön mukaan Suomi on EMU-kunnossa määräaikaan mennessä
Niinistö: EMU normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä
Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Sauli Niinistön mukaan EMU-ratkaisu ei vaadi perustuslainsäätämisjärjestystä. Euroopan komission Suomen edustuston EMU-konferenssissa puhuneen Niinistön mukaan normaali lainsäätämisjärjestys on riittävä.
Niinistön mukaan taloutemme kehitysnäkymät näyttävät suhteellisen hyviltä ja hän ennustaa, että Suomi täyttää EMU-kriteerit määräaikaan mennessä.
- Työttömyyden vähentyminen alentaa työttömyysmenoja ja kasvattaa veropohjaa. Hallituksen veronalennus ei siten näissä oloissa ole vaarana valtiontalouden alijäämän lisääntymiselle.
- Suomen julkisen talouden alijäämä - valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen - yhteenlaskettu jää ensi vuonna selvästi alle kahden prosentin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä on selvästi alle Maastrichtin sopimuksen vaatimien kriteereiden, kertoi Niinistö.
EMU-kriteerit eivät sanele talouspolitiikkaa
Niinistön mukaan Suomi on muiltakin osin tilanteessa, jossa EMU-kriteerit eivät sanele Suomen talouspoliittisia ratkaisuja. Vain valtiontalouden tila aiheuttaa rajoituksia Suomen finanssipolitiikalle.- Näyttää myös siltä, että julkisen talouden velan määrä alittaa 60 prosentin lähentymiskriteerin niin tänä kuin ensi vuonnakin.
- Kun on lisäksi tiedossa, että inflaatiota, korkotasoa ja valuuttakursseja koskevat lähentymiskriteerit ovat täyttymässä, näyttävät muodolliset edellytykset Suomen osallistumiselle EU talous- ja rahaliiton kolmenteen vaiheeseen olemassa, totesi Niinistö.
Myös muiden EU-maiden EMU-prosessi on edistynyt odotettua nopeammin, mutta seuraavat kaksi vuotta näyttävät onko komission EMU-optimismi realistista.
- Inflaatio- ja korkotaso ovat laskeneet nopeasti. Mikäli julkisten talouksien tasapainottaminen etenee jatkossakin siinä määrin kuin komissio on ennustanut, EMU:n kolmas vaihe voisi alkaa varsin laajana, arvioi Niinistö.
Suomen takia EMU ei viivästy
Lopullinen päätös EMU:n kolmanteen vaiheeseen siirtymisestä tehdään Dublinin huippukokouksessa vuonna 1998. Tuleva Eurooppa-neuvoston päätös on kuitenkin pitkälle muodollisuus, sillä päivämäärästä sovittiin samalla kokoonpanolla jo viime vuonna Madridissa. Kolmas vaihe siis alkaa 1.1.1999.- Talous- ja rahaliiton perustamissuunnitelmasta sovittiin ennenkuin olimme edes EU-jäsenyyttä hakeneetkaan. Siitä huolimatta EMU:sta ei ole tulossa suomalaisille vieras rakenne.
Suomi jätti EU-jäsenyyshakemuksensa maaliskuussa 1992 ja jäseneksi pääsimme 1995 alusta. Näin ollen Suomella on ollut aikaa valmistautua EMU-jäsenyyteen kaksi ja puoli vuotta.
- Luotan suomalaisiin instituutioihin ja taloutemme joustavuuteen. EMU-hanke ei meidän takiamme viivästy, lupasi valtiovarainministeri.
Kriteereistä ei periksi
Suomalaisessa poliittisessa keskustelussa EMU:ta on moitittu jäykäksi ja joustamattomaksi. Niinistön mukaan tämä arvostelu unohtaa Niinistön mielestä suunnitelmaan jätetyn laajan joustovaran.- Hankkeessa on mukan 15 EU-maata, joissa asuu lähes 400 miljoonaa ihmistä ja jonka kokonaistuotanto on yhtä suuri kuin Yhdysvaltojen. Tämän mittaluokan hanketta ei voida toteuttaa niin, että pelisääntöjä kuviteltaisiin voitavan muuttaa vallitsevien tilanteiden mukaan.
- Keskeisissä asioissa Maastrichtin sopimuksen peräänantamattomuus: rahanarvo pidetään vakaana kaikissa olosuhteissa.
- Vakauden turvaamiseksi Euroopan keskuspankista tulee riippumaton. On meidän kaikkien etumme, että EMU:n rahapolitiikkaa toteuttaa elin, joka on turvattu kaikkea ulkopuolista painostusta vastaan.
Poikkeamiakin sallitaan
Maastrichtin sopimuksella ei pyritty lyömään lukkoon kaikkia EMU:n yksityiskohtia, vaan se päätettiin jättää myöhempään harkintaan ja toteuttaviksi ns. toisen asteen lainsäädännöllä.- On tärkeätä huomata, että tällä lainsäädännöllä ei voida lisätä tai vähentää jäsenvaltioiden velvoitteita tai oikeuksia.
- Tämä on pidettävä mielessä mm. vakautussopimusta ajateltaessa. Kaikki jäsenvaltiot ovat sitoutuneet noudattamaan tiukkaa budjettikuria.
- On todettu, että poikkeamia budjettikuriin, jos ne ovat perusteltuja, tarvitaan. Yhtenä esimerkkinä on usein käytetty Suomen talouden syöksykierrettä 90-luvun alussa.
- Jäsenvaltiolle annettavat sakot ovat kuitenkin äärimmäinen keino. Näin voimakkaaseen toimeen on varattu mahdollisuus, jotta siihen ei koskaan tarvitsisi turvautua. Sanktiot ovat siis ennaltaehkäiseviä.
- Suomen hallituksen mielestä vakautussopimus on oikean suuntainen. On oikein määritellä tarkasti, mitä Maastrichtin sopimuksella tarkoitetaan ja se tuo vakautussopimukselle myös uskottavuutta, sanoi Niinistö.
Ei perustuslainsäätämisjärjestystä
Hallitus ilmoitti jo kesäkuussa 1995, että EMU-jäsenyydestä annettavan esityksen ja tiedonannon yhteydessä, selostetaan myös lainsäädännön uudistamista.- Taloudellisesti Suomi tulee olemaan valmis EMU-jäsenyyteen. Tulemme täyttämään kaikki lähentymiskriteerit mitä suurimmalla varmuudella.
- Suhtaudun työttömyyden vähenemiseen yhä toiveikkaasti. Jättäytymällä EMU:n ulkopuolelle ongelmaan ei ole löydettävissä missään nimessä sen nopeampaa apua.
- Oikeudellisesti Maastrichtin sopimuksen nojalla meillä on oikeus osallistua EMU:n kolmanteen vaiheeseen jos ja kun täytämme lähentymisehdot. Tästä näkökulmasta pelottelu, että Euroopan kovaa ydintä havittelevat maat haluaisivat jättää Suomen EMU:n ulkopuolelle, on täysin perusteeton, painotti Niinistö.
- Sopimus tuo myös velvollisuuden osallistua EMU:n III:een vaiheeseen. Liittymällä EU:n jäseneksi Suomi on kiistattomaksi allekirjoittanut tämän lähtökohdan.
- Osallistumisesta tehdään poliittinen päätös eduskunnassa. Onhan se myös poliittinen hanke.
- Maastrichtin sopimus hyväksyttiin eduskunnassa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Sen perusteella tämä eduskunta päättää jäsenyydestä Euroopan talous- ja rahaliitossa normaalin lainsäädäntömenettelyn mukaisesti, totesi Niinistö.
ILKKA AHTOKIVI
3.12.1996
