Espanja käynee taas lähiaikoina iltalypsyllä

Hallitustenvälinen konferenssi pysäytetään?



Espanja on yksi Euroopan unionin taitavimmista neuvottelijoista. Brysselin sijasta suomalaisten virkamiesten pitäisikin matkustaa Madridiin muutamaksi kuukaudeksi oppimaan, miten espanjalaiset osaavat puolustaa kansallisia intressejään. Brysselissä huhutaan, että HVK saattaa mennä jäihin Espanjan lypsyn takia.


Espanjan taitavuudesta on lukuisia esimerkkejä ja lisää on tulossa. On mahdollista, että osa EU:n eteläisistä maista on suunnittelemassa - tietoisesti tai tietämättään - yhtä taitavinta neuvottelumanööveriä mitä EU:ssa on nähty.

Vaikka Espanja on ollut EU:n jäsen vasta kymmenen vuotta, sen tilillä on merkittäviä neuvotteluvoittoja. Taktiikka on ollut yksinkertainen. Ensin on aloitettu sulassa sovussa muiden EU-maiden kanssa yhteiset neuvottelut. Neuvottelujen lähestyessä loppuaan neuvottelutulokset on kuitenkin yllättäen kyseenalaistettu ja omat vaatimukset on nostettu pöytään. Neuvottelujen onnistumisen ehdoiksi on asetettu omien näkemysten huomioiminen.

Kun ehtoja on asetettu vasta loppumetreillä, muiden EU-maiden on ollut pakkoa suostua niihin. Muuten niin yleensä mediavetoisten neuvottelukierrosten epäonnistumisen hinta olisi ollut myös EU:n uskottavuuden väheneminen. Yhdentyminen ei ole edennyt EU:ssa koskaan ilmaiseksi.

Tulokset puhuvat puolestaan

Espanjan liityttyä EU:n jäseneksi unionin rahavirrat ovat yhä kasvavassa määrin suuntautuneet eteläiseen Eurooppaan - taitavien neuvottelujen lopputuloksina. Esimerkkejä on useita. EU:n aluepolitiikan varat kaksinkertaistettiin vuonna 1988 ja suurin osa varoista päätettiin jatkossakin suunnata nk. ”oliivimaille”. Se oli hinta sisämarkkinaohjelman synnyttämisestä.

Poliittisen retoriikan tasolla aluepolitiikan varojen kaksinkertaistamista perusteltiin sillä, että sisämarkkinoiden synnyttämiä reunailmiöitä haluttiin tasoittaa.

Vastaavasti talous- ja valuuttaunionin suunnitelmien edistymistä nopeutti huomattavasti se, kun EU lupasi perustaa uuden aluepoliittisen rahaston - nk. koheesiorahaston. Sen varat suunnattiin vain EU:n eteläisten maiden käytettäviksi.

Euroopan talousaluesopimuksen (ETA) hyväksyminen vaati myös omat synnytysrahansa. Kun EU oli ETA-neuvotteluissa jo loppumetreillä, Espanja otti jälleen vaatimuksensa esille. EFTA-maiden piti maksaa erillinen kynnysraha pääsystä EU:n tuleville sisämarkkinoille ennenkuin Espanja suostui allekirjoittamaan ETA-sopimuksen.

Muodollisesti vaatimus täytettiin siten, että Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti ja Itävalta perustivat nk. ETA-rahaston, josta päätettiin tukea vain Espanjassa, Portugalissa, Kreikassa ja Irlannissa tehtäviä investointeja.

Espanjan taitavuudesta käyttää - muiden oliivimaiden tuella - hyväksi rikkaiden EU-maiden huonoa omatuntoa ja halua edistää integraatiota hinnalla millä hyvänsä löytyy muitakin. Ja pian saamme lisää.

HVK pysäytetään - ja käynnistetään uudelleen

Espanjan johdolla oliivimaille tarjoutuu lähitulevaisuudessa tilaisuus yhdelle mahtavimmista EU:n iltalypsyistä. Vastakkain asetetaan hallitusten välisen konferenssin (HVK) edistyminen ja itälaajentuminen.

Pian saanemme lukea julkisuudessa uutisen, joka on vain lähtölaukaus taitavan manööverin alkamiselle. HVK ei etene tällä poliittisella tahdolla haluttuun lopputulokseen. Tämän vuoksi osa EU-maista ehdottaa sen keskeyttämistä ja siirtämistä muutamalla vuodella eteenpäin. Tällaista kummallista kuuluu Brysselistä.

HVK:n siirtäminen merkitsisi takaiskua itälaajentumiselle ja erityisesti Saksalle. Saksa on ollut laajentumisen todellinen puolestapuhuja. Mutta ilman HVK:ssa tehtäviä uudistuksia laajentuminen ei voi toteutua.

Tässä tilanteessa Saksa on valmis tekemään melkein mitä tahansa. Todennäköisesti Saksa ensin pyörtää puheensa EU-maksuosuutensa tarkastamisesta ja EU:n aluepolitiikan maksuperusteiden uudistamisesta siltä osin kuin se koskee vanhoja EU-maita.

Jos maksuosuuksia uudistetaan itälaajentumisen takia, suurimpia häviäjiä ovat EU:n oliivimaat. Tätä ne eivät sulata. HVK:n todellinen eteneminen tulee olemaan aina siihen asti jäissä, kunnes oliivimaat saavat mitä tahtovat.

Saatamme saada lukea innostuneita uutisia HVK:n etenemisestä vasta sitten, kun EU:n eteläiset maat ovat saaneet poliittiset takeet siitä, että maat säilyttävät EU:lta saamansa tulonsa itälaajenemisen jälkeenkin.

Saksa saa laajentumisen ja Espanja sen, mitä tavoitteli. Yhdentymisen etenemisellä on aina hintansa ja erityisesti Espanja on osannut hinnoitella sen itselleen edulliseksi. Pystyisikö Madridin opintomatka opettamaan tämän suomalaisille virkamiehille.

ILKKA AHTOKIVI
4.10.1996


OTSIKKOSIVULLE