Itä-Suomen maakunnat ovat jääneet kehityksestä muuta maata jälkeen erityisesti vuosina 1993-95. Tulevaisuuden näkymät ovat olleet muuta maat synkemmät. Alueen heikkoihin lenkkeihin kuuluvat maatalous ja siihen kohdistuvat rationalisointipaineet samoin kuin sen epäedullinen sijainti varsinkin länsiviennin merkityksen kasvusta johtuen. Työttömyys on muuta maata korkeammalla tasolla.

Työllisyyttä edistävien hankkeiden määrärahat ovat 1,2 miljardia, joilla helpotetaan Itä-Suomen vaikeaa työllisyystilannetta. Työllisyysperusteisiin investointeihin ja varsinaisten työllisyysmäärärahojen kasvun lisäksi rahoitetaan mm. rata- ja tiehankkeita, puolustusmateriaalihankintoja sekä maksetaan avustuksia telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseksi.

Valtionyhtiöiden myynnistä saatavilla tuloilla rahoitetaan osa lisätalousarviosta. Niitä tuloutetaan noin kaksi miljardia markkaa. Näistä rahoista lähes 900 miljoonaa ohjataan hallitusohjelman mukaisesti teollisen tuotannon edellytysten vahvistamiseen ja rakenteen uusimiseen. Osa rahoista suunnataan opetusministeriön hallinnonalalle tutkimukseen ja koulutukseen.

Kera Oy:n korkotukivaltuutta lisätään sekä korotetaan yhtiön osakepääomaa. Teknologian kehittämiskeskukselle ehdotetaan 170 miljoonan markan lisäystä soveltuvan teknisen tutkimuksen ja tuotekehitysavustusten myöntämisvaltuuksiin.

Lisäbudjetissa ehdotetaan hallitukselle valtuuksia hyväksyä omistusjärjestelyjä, joiden seurauksena valtio luopuu 2/3:n määräenemmistöstään Imatran Voima Oy:ssä kuitenkin määräysvallan säilyttäen.

Rauhanturvatoiminta entisessä Jugoslaviassa tarvitsee lisärahoitusta samoin kuin maksuttomat oikeudenkäynnit ja yksityishenkilöiden velkajärjestelyistä johtuvat menot.

Luonnonsuojeluohjelmien toimeenpanoa vauhditetaan lunastus- ja korvaussopimuksilla. Maatalousyrittäjien lomituspalvelut tulevat maksamaan enemmän kuin alkuvuodesta arvioitiin. Sama koskee mm. lapsilisiä, joten myös ne vaativat lisää rahaa.

Valtion verotulojen arvioidaan kasvavan yhteensä noin kahdella miljardilla markalla. Tämä muodostuu lähinnä varallisuusveron tuoton lisääntymisellä. Säästöjä saadaan aikaan mm. sillä, että Suomen maksuja Euroopan unionille voidaan vähentää yhteensä 700 miljoonalla markalla.

MAX MICKELSSON
4.10.1996