Päätoimittaja Ilkka Ahtokivi
Harmaata taloutta? - Ei tutkita
Iltalehti (2.10.1996) tietää kertoa, että verohallituksen pääjohtaja Jukka Tammi vastustaa erillisen harmaan talouden vastaisen iskuryhmän perustamista. Sen tehtävänä olisi juuria harmaata taloutta sen raskaammasta päästä. Tammi on kantansa katsonut siitä huolimatta, että iskuryhmän perustamisesta oli jo kertaalleen päätetty valtiovarainministeri Sauli Niinistön johdolla.Saman päivän Helsingin Sanomat tietää kertoa, että Tammi on mukana yrityksessä, jota ”epäillään miljoonien markkojen lvv-petoksesta”. Tätä asiaa tutkii nyt keskusrikospoliisi ja siihen liittyy joukko Tammen sukulaisia. Tammi ei omien sanojensa mukaan ole mukana yritysten hallinnossa, mutta hänen sukulaisensa ovat.
Hallitusohjelmassa on sitouduttu voimakkaasti harmaan talouden torjuntaan, koska kansa on niin vaatinut. Harmaassa taloudessahan on pohjimmiltaan kysymys siitä, että toiset ns. ”veronmaksajat” rikastuvat tai hyötyvät todellisten veronmaksajien - rehellisten palkansaajien tai yrittäjien - maksamien verojen ansiosta.
Harmaan talouden syistä käydään aika ajoin keskustelua. Yhden mukaan syynä on liian korkea verotus, toisen mielestä verotuksen ulkopuolisia tuloja liikkuisi joka tapauksessa. Varmaankin liikkuisi, mutta liikkuisiko yhtä paljon? Se ei kuitenkaan ole nyt olennaisinta.
1970-luvun jälkipuoliskolla verohallintoon perustettiin kommandoryhmä, joka toimi suoraan pääjohtajan alaisena. Muista verotarkastusta suorittavista yksiköistä kommandot erosivat siinä, että he toimivat suoraan pääjohtajan alaisina - vailla selitysvelvollisuutta minnekään muualle. Hallinnossa kommandoryhmällä oli suuri vaikutusvalta ja vastuu.
Kommandot toimivat poliisivaltuuksin. Heillä oli oikeus tarvittaessa suorittaa kotietsintä ja takavarikoida mm. todistemateriaalia ja oikeus suorittaa vakuustakavarikko ilman, että heidän tarvitsi turvautua poliisiviranomaisen apuun. He saattoivat kuulustella epäiltyjä suoraan poliisilain nojalla. Kommandoissa yhdistyivät sekä poliisivaltuudet ja poliisialan kokemus että tehokkaan verotarkastuksen kannalta välttämätön asiantuntemus.
Silloisen kommandoryhmän aloitettua toimintansa verorikoksista tehtyjen rikosilmoitusten määrä kohosi parissa vuodessa noin 400:sta noin 5000:een. Siis yli kymmenkertaiseksi. Nykyään verorikoksiin liittyviä rikosilmoituksia tehdään vuosittain noin viidennes siitä, mitä kommandoryhmän toimiessa.
Periaatteessa pitää olla niin, että viranomainen saa puuttua kansalaisten elämään vain silloin, kun siihen on todellista syytä. Siksi kaikkiin uusiin poliisin tai muiden viranomaisten erikoisyksikköihin on suhtauduttava varauksella. Mutta tässä tapauksessa - samoin kuin järjestäytyneen rikollisuuden osalta - kansalaisten kanta voi olla toinen.
Talous- ja verorikokset monimutkaistuvat koko ajan, kuten toisaalla tässä lehdessä kerrotaan. Yhteiskunta ja kansalaiset voivat saada suojaa näitä rikoksia vastaan vain, jos viranomaisilla on käytettävissään riittävä ammattitaito ja välineet yhteisen edun puolustamiseksi.
Ammatti- ja taparikollisia tarkkailee poliisin erikoisyksikkö ATARI. Se selvittää ja estää pelkällä olemassaolollaan enemmän rikoksia kuin maallikko arvaakaan. Myös verohallitus tarvitsee jälleen toimivan iskuryhmän.
ILKKA AHTOKIVI
