Eurovaaliehdokkaat ulkona Internetistä

Halvin vaalimedia ei kiinnosta



Internet on EU-vaalien unohdettu media. Maailman verkottuneimmassa maassa olematon kontaktihinta ja kymmenien tuhansien äänten potentiaali kiinnostaa vain murto-osaa ehdokkaista. Kotisivujen valtaosa on passiivisia ilmoitustauluja ja ehdokkaiden henkilökohtainen läsnäolo puuttuu verkosta lähes tyystin.


- 207 ehdokkaasta vain 83:lla on oma kotisivunsa, näiden lisäksi kuudellatoista on pelkkä sähköpostiosoite. Valtaosa ehdokkaista on tyystin Internetin ulkopuolella, laskee projektisihteeri Ville Tenhunen.

Kotisivuista leijonanosa on puolueiden laatimia kaavamaisia esittely-haastatteluja tai pahimmillaan esimerkiksi eduskunnan harmaita curriculum vitae -tyyppisiä luottamustoimiluetteloita. Monista puuttuu jopa mahdollisuus palautteen antamiseen, kun edes ehdokkaan sähköpostiosoite ei ole näkyvillä.

Vaalit kiinnostavat nettikäyttäjiä

Ville Tenhunen järjestää Neuro-96 projektisihteerinä EU-vaalien nuorisoversiota Internetissä ja on projektiin liittyen kerännyt Allianssin palvelimelle tiedot kaikista eurovaaliehdokkaista kotisivulinkkeineen. Kesäkuun loppupuolelta alkaen käytössä ollut kone on saanut kymmeniätuhansia yhteydenottoja ja noin satatuhatta hakua. Päivittäinen virta on parituhatta kontaktia päivässä.
- Ihmiset myös viipyvät vaalisivuilla, tähdentää Tenhunen. Hänen mukaansa Internet on tavoittanut politiikalle jonkin verran uutta kohderyhmää. Myös Neuron saama palaute on ollut positiivista: ihmiset pitävät mahdollisuudesta verrata eri puolueiden ehdokkaita.

Ehdokkaiden oma panostus Internetiin ei saa Tenhuselta kiitosta. Hänen mukaansa ehdokkaat vasta harjoittelevat. Itse ehdokas taas näyttää vain harvoin osallistuvan esimerkiksi omien kotisivujensa tekoon ja ylläpitoon. Paine niiden perustamiseen näyttää tulleen vaaliorganisaatiolta. Www-sivut ovat usein passiivisia, ne ovat kuin ilmoitustauluja.
- Ei vaalikampanjassa muutenkaan saa ihmisiin kontakteja, jos ei ole itse kampanjassaan mukana. Samalla tavalla Internetissä on oltava itse ihmisenä mukana. Hänen mukaansa verkosta puuttuukin ehdokkaiden henkilökohtainen läsnäolo.

Tenhusen mukaan on myös verkon monia ulottuvuuksia jätetty käyttämättä, kuten keskustelualueet, joita luetaan paljon, mutta keskustelijoita on vähän. Mahdollisuuksista huolimatta asiasta keskusteleminen on vähäistä. IRC:täkään ei vielä ole kokeiltu vaalimielessä, Neuro-projektin harkinnassa se tosin on.

Kontaktimäärät pysyvät piilossa

Lähetin sähköpostitse kyselyn kymmenelle oman kotisivun kautta mainostavalle eri puolueiden eurovaaliehdokkaalle. Massatuotantokotisivuja ei ollut mukana, joten valikoin miniotokseksi jo sellaisia, jotka olivat tiedostaneet Internetin merkityksen. Aikaa vastaamiseen oli yksi vuorokausi. Tässä ajassa kuusi ehdokasta ehti lähettää vastauksensa.

Huolimatta tekniikan mahdollisuuksista ehdokkaat eivät joko tiedä tai halua paljastaa Internetin kautta saamiaan kontaktimääriä. Ehdokkaat korostavatkin mieluummin verkon kautta luomaansa mielikuvaa.
- Vasemmistoliittolaiselle ehdokkaalle se tuo aivan uutta imagoa ja kontakteja, joiden määrä on liikesalaisuus, varsinkin kun sitä kysytään Kokoomuksesta, totesi Esko Seppänen (Vas.).
- Internet muodostaa luonnollisen osan kampanjastani. Olen diplomi-insinööri ja tavoitan verkon kautta merkittävän ryhmän omasta ammattikunnastani. Kotisivuilla käyntejä on hyvin vaikea arvioida, mutta uskon niiden kiinnostavan kaikkia, jotka etsivät ehdokkaista tietoa Internetistä, sanoo puolestaan Marjo Matikainen-Kallström (kok.).

Varsinkin tuntemattomampien ehdokkaiden kotisivut näyttävät keräävän varsin nihkeästi yleisöä.
- Kontakteja kotisivulleni on tullut noin 100/viikko, arvioi Vihreiden Hannu Katajamäki.
- Uskon, että Internetillä on vaikutusta esim. omien www-sivujen kautta. Joitakin kyselyitä ja kommentteja on tullut myös sähköpostitse, toteaa puolestaan Pauliina Arola (kesk.).

Runsaimmin verkkokontakteja kertoo saaneensa kampanjaansa lähes yksinomaan verkossa käyvä nuorsuomalaisten Jyrki J.J. Kasvi. Tuttu nimi kaikille politiikka-aiheisia uutisryhmiä seuraaville. Kotisivujen ja uutisryhmien avulla hän laskee saaneensa 3000 kontaktia.

Halpaa vaalityötä

Internetin vähäinen käyttö hämmästyttää sikälikin, että sen kustannukset ovat parhaimmillaan lähes olemattomat.
- Minulla on mitättömät resurssit käydä vaalikampanjaa. Internetin merkitys on siis kampanjassani suuri, toteaa Katajamäki.
- Nettikontakti on käytännössä ilmainen, korostaa Kasvi, jonka mukaan verkon tasa-arvoisuus on vallankumouksellista.
- Rahan voimalla voi saada itselleen hieman näyttävämmät www-sivut, ja mainoksen serveri-hakupalvelun etusivulle, mutta siihen se sitten jääkin. Ehdokkaat ovat paljon tasavertaisemmassa asemassa kuin perinteisissä medioissa.

Useita eduskuntavaalikampanjoita käynyt kokoomuksen ex-kansanedustaja Anna-Kaarina Louvo (nuors.) kehuu niinikään Internetin edullisuutta. Kontaktihinta on hänen mukaansa huomattavasti pienempi kuin kaikilla hänen aiemmissa vaaleissa käyttämillään medioilla.
- Tosin ehkä kohdallani kustannukset ovat olleet sen takia suhteellisen pienet, että suuri osa työstä on tehty kotipiirissä talkootyönä.

Vuorovaikutuksen teoria ja käytäntö

Ehdokkaat Marjo Matikainen-Kallströmistä Jyrki J.J. Kasviin korostavat Internetin vuorovaikutteisuutta. Ville Tenhunen huomauttaakin, että vaikka nimet ovatkin esillä, niin kontaktin ottaminen koneen välityksellä on tavallaan anonyymimpää ja siten helpompaa kuin henkilökohtainen vuorovaikutus.
- Ehdokkaalle on paljon helpompi lähettää sähköpostia kuin tarttua esimerkiksi puhelimeen. Olenkin saanut vastata kymmeniin sähköpostitse saamiini kysymyksiin ja kommentteihin, sanoo Kasvi.

Käytännössä vuorovaikutus jää useimmilla ehdokkailla vain oman sähköpostiosoitteen tai palautelomakkeen tarjoamiseksi. Ehdokkaista Anna-Kaarina Louvo tarjosi mielipidekyselyn työelämän joustoista, johon oli vastannut tiistaihin mennessä vastannut kaikkiaan 29 kävijää.

Netiketti on armoton

Netiketin kautta voi myös mainontayrityksille käydä huonosti, muistuttaa Tenhunen. Ovelakin spammaaminen, esimerkiksi vaalimainosten levittäminen uutisryhmiin, huomataan ja megajulkisuuden sijasta tuloksena on negajulkisuutta. Esimerkiksi Kasvin uutisryhmässä esittämä keskustelunavaus tyyliin: ”En haluaisi spammata, mutta voisiko ryhmässä arvioida vaalimainontaa?”, sai heti vastauksia, että johan sinä spammasit.
- Internet on voi olla myös tukala paikka, jos ei ole tottunut verkossa vallitsevaan kulttuuriin, huomauttaa puolestaan Kasvi. Politiikka herättää tunteita, ja tunteisiin vetoava keskustelu eskaloituu verkossa helposti fleimaamiseksi.

Ainoa maksetulla mainoksella netissä ilmoittava ehdokas Anna-Kaarina Louvo sanoo saamaansa palautetta mielenkiintoiseksi.
- Tämän tyyppisestä vaalimainonnasta kenelläkään ei ole ollut aikaisempia kokemuksia.

Jos keskustelua provosoi, siihen on paras myös osallistua.
- EMU:n ja työttömyyden suhdetta sfnet.keskustelu.eu-alueella käsitellyt Esko Seppänen ei ole vieläkään vastannut eri henkilöiltä saamiinsa kommentteihin, huomauttaa Kasvi.

Eurovaalien kaikki ehdokkaat ja yhteydet heidän kotisivuilleen löydät Neuro-96 projektin hakemistosta.

PETE PAKARINEN
4.10.1996


OTSIKKOSIVULLE