Vuonna 2002 kaljapullokin lienee halventunut alle yhdeksi euroksi
EMU ja rahauudistus
Suomessa viimeksi uudistettiin rahajärjestelmää vuonna 1963, jolloin siirryttiin uuteen rahayksikköön, joka oli sata kertaa niin suuri kuin entinen. Nykyisestä väestöstämme voi vanhat markat muistaa enintään puolet, toisenkin puolikkaan muisti voi olla hatara.Markka oli vajonnut yhteen kahdessadasviideskymmenes osaan alkuperäisestä arvostaan, jolloin arvonkorotus johti noin 40 prosenttiin alkuperäisestä arvosta, kun asiaa tarkastellaan sen ajan kultapariteetteihin verrattuna. Kultakannasta oli luovuttu vuonna 1931, mutta ajattelutapa vuonna 1948 perustetusta Kansainvälisestä Valuuttarahastosta huolimatta oli kultasidonnaista.
Yhdessä yössä
Rahauudistus toteutettiin yhdessä yössä, jolloin 1.1.1963 alettiin soveltaa uusia rahamääriä, joskin käytössä olivat ilmaisut nykymarkka ja vanha markka. Kuukauden kuluttua rahauudistuksesta oli vanhaa setelistöä liikkeessä noin 26 prosenttia ja puolen vuoden kuluttua vajaa 6 prosenttia.Kolikoiden vaihtuminen toteutui paljon hitaammin, sillä tammikuun lopussa oli vielä noin puolet kolikoista vaihtamatta. Vuoden 1963 loppuun mennessä uudet kolikot olivat vallanneet markkinoista jo runsaat kaksi kolmannesta. Sekä setelit että kolikot olivat peruskokoonpanoltaan samanlaisia, nollia vain vähemmän.
Uuteen rahayksikköön siirtyminen toteutui suuremmitta hankaluuksitta. Viranomaisten tietoon tuli vain hyvin harvoja tapauksia, joissa rahanuudistuksen yhteydessä olisi tapahtunut virheitä tai väärinkäytöksiä.
Rahauudistusta valmisteltaessa oli pohdinnan kohteena vanhan rahan kelpoisuuden aika ja silloin päädyttiin siihen, että vanhaa rahaa otettiin vastaan hyvin pitkään. Tässä oli ollut taustalla 1940-luvun setelinleikkaus, joka uudistettuna olisi aiheuttanut paniikkia.
Pisimmän ylimenokauden joutuivat kokemaan oikeuslaitokset, jotka uudistivat kiinnityksiä kymmenen vuoden ajan, jolloin kiinnityksiä uudistettaessa arvoja kirjattiin uuden rahalain mukaisesti.
Kauhea sisäpiirin laajennus
Rahauudistuksen yhteydessä myös muutettiin pankkivaltuuston ja valtioneuvoston rooleja markan ulkoisen arvon muuttamisen yhteydessä. Aikaisemmin päätöksen teki yksinään Suomen Pankin johtokunta - asiasta ei tarvinnut kuin kolmen henkilön tietää etukäteen: pääjohtajan ja kahden johtokunnan jäsenen!Tässä suhteessa rahalakia säädettäessä kauheksuttiin sisäpiirin laajenemista. Ei siis ihme, että viime syksyisen ERM-kiinnityksen yhteydessä käytiin laajaa keskustelua ja jotkut selvästi kaihosivat paluuta "vanhan rahalain" aikoihin.
Maitolitra 0.90 euroa
Euroopan talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen yhtenä osana on siirtyä yhteiseen valuuttaan, euroon, aloittamalla seteleiden ja kolikoiden vaihto 1.1.2002. Heinäkuun alkuun 2002 mennessä kansalliset setelit ja metallirahat ovat poistuneet käytöstä.Vuoden 1963 rahanuudistukseen rinnastaen tuo puolen vuoden aikataulu ainakin setelien vaihtamisen osalta tuntuu kovin pitkältä. Nykyaikaisen pankkijärjestelmämme ansiosta voisi kuvitella, että Suomessa seteleiden vaihto sujuisi paljon reippaammassa tahdissa. Onhan suhteellinen setelistömme bruttokansantuotteeseen suhteutettuna paljon vaatimattomampi kuin tuolloin. Kolikoiden vaihtamisen kannalta aikataulu, puoli vuotta, voi olla realistinen.
Entä mitä tapahtuu tammikuun 1. päivänä 2002. Bensalitran hinta on 1 euro/5,55 markkaa ja maitolitran saa 0.90 eurolla. Puolen vuoden ajan voi maksaa molemmilla rahayksiköillä. Kansalaisten edun mukaista olisi varmasti mahdollisimman nopeasti oppia uuteen rahayksikköön. Tuskin se on kovin vaikeaa. Voihan aikaisemmat hinnat kertoa kahdella ja poistaa nolla pois perästä, niin saa jokseenkin oikean käsityksen hintakertaluokasta.
Pankit ovat vuodenvaihteessa muuttaneet talletukset ja lainat euromääräisiksi. Muiden velkasuhteiden osalta tämä pitää osapuolten hoitaa. Eläkkeet maksetaan tammikuun alussa euroina.
Olutpullokin alle yksi euroa
Kaupoissa hintojen kaksoismerkintä on työläs operaatio. Ehkä olisi kokonaisuuden kannalta sittenkin yksinkertaisempaa, että me täällä Suomessa siirtyisimme kertarysäyksellä uusiin rahayksiköihin, kuten vuonna 1963. Kaupoissa voisi olla siirtymäkauden ajan hintataulukoita, joiden avulla voidaan verrata uusia ja vanhoja hintoja.Pienimmäksi rahayksiköksi tulee centti tai sentti, miten vain. Se vastaa nykyrahan noin viisipennistä, joka on käytöstä poistunut. On todennäköisempää, että yhden yksikön suuruinen centti palaa käyttöön, koska eteläisemmissä jäsenmaissa ei ole otettu käyttöön meidän suurpiirteistä pyöristystämme.
Ainoa toimenpide, joka vuonna 2002 joudutaan tällä tietämyksellä tekemään vanhoissa markoissa on silloinkin vielä mahdollisesti täytettävä veroilmoitus vuoden 2001 tuloista. Valtiovaltahan on monessa sisäisessä asiassa siirtynyt jo tämän vuosituhannen puolella euron käyttöön, kuten pankitkin keskinäisessä rahaliikkeessään.
Näin EMU ja euroihin siirtyminen ei sisällä tavallisen kansalaisen kannalta mitään kummallisempaa dramatiikkaa. Olutpullokin lienee halventunut alle euroksi.
IIKKO B. VOIPIO
5.12.1996
Kirjoittaja on VATT:n tutkimusjohtaja.
