Tuloverotus kevenee ensi vuonna 5,5 miljardia markkaaMitä budjetti antaa, mitä ottaaEnsi vuoden budjetti näytti syntyvän historiallisen helposti. Kansalaisten kannalta talousarvio on säästöistä huolimatta myönteinen, sillä hallitus toteuttaa ensi vuonna 5,5 miljardin markan tuloverojen kevennyksen. Vuoden 1997 talousarvioesityksen loppusumma on 191 miljardia markkaa. Tämä merkitsee sitä, että valtion menot supistuvat reaalisesti noin 3,5 prosenttia kuluvaan vuoteen verrattuna. Hallitus arvelee kokonaistuotannon kasvavan ensi vuonna lähes neljä prosenttia, kun se tänä vuonna jää vajaaseen kolmeen prosenttiin. Kotimaisen kysynnän arvioidaan kasvavan neljä prosenttia sekä tänä että ensi vuonna. Inflaation ennustetaan olevan noin 1,5 prosenttia ja pysyvän siis EU-maiden hitaimpana. Tuloverotusta kevenee olennaisesti ensi vuonna. Verotuksen rakennetta uudistetaan siirtämällä verotuksen painopistettä työn verottamisesta energian käytön verottamiseen. (Lisää ensi vuoden verotuksesta Veronmaksajain Keskusliitosta). Työllisyys suurin kysymysHallituksen tärkein tavoite on työttömyyden puolittaminen, mutta tavoitteeseen on vielä huimasti matkaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ponnisteluista pitää luopua ja muuttaa tavoitetta. Kunnianhimoinen puolittamistavoite on edelleen hallituksen tärkein tehtävä.Tänä vuonna työttömyys tulee laskemaan yli 30 000 ihmisellä. Samalla kuitenkin työvoiman tarjonta kasvaa. Työttömyysasteen ennustetaan olevan vuoden lopulla 16,4 prosenttia ja ensi vuonna 15,4 prosenttia. Hallitus luottaa työpaikkojen syntyyn eniten kotimarkkina-aloilla. Mikäli työttömyyden alentamisessa ei onnistuta toivotulla tavalla ollaan uuden tilanteen edessä.
Kokoomus taisteli korkeakoulujen puolestaOpetusministeri Olli-Pekka Heinonen taisteli budjettiriihessä korkeakoulujen määrärahojen puolesta. Kokoomus onnistui turvaamaan korkeakoulujen pitkäjänteisen kehittämisen edellytykset.Korkeakoulujen kehittämislakia jatketaan siten, että korkeakoulujen määrärahataso säilyy tulevinakin vuosina. Tämä merkitsee sitä, että yliopistojen toimintamenoihin osoitettua määrärahaa korotetaan vuosittan vähintään määrällä, joka vastaa valtion keskustason palkkauksia koskevista sopimuksista aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua. Käytännössä Heinosen ”vääntö” merkitsi korkeakouluille ensi vuodelle noin 15 miljoonan markan määrärahalisäystä verrattuna budjetin pohjaesityksiin.
Kotitalouksia kannustetaan työllistämäänKysymys kotitalouksien kannustamisesta työllistämään siirrettiin budjettiriihessä lisäselvityksiä varten. Laajinta kannatusta sai malli, jossa vähennyksen veroista tai muun kompensaation saisi palveluita ostava perhe tai henkilö - ei yritys, joka palvelut tuottaa, kuten mm. Arja Alho on vaatinut.Ministeri Alho on keskeisesti vastuussa asian nopeasta valmistelusta ja eteenpäin viemisestä. Pienten lisätarkistusten jälkeen hallitus näyttää olevan kypsä etenemään päätöksentekoon. Ministeri Alhon budjettitiedotteessa mainitsemat jatkotoimenpiteet on määritelty hallituksen keskusteluista poikkeavasti. Alho siirtää kokeilun alkamisen aikaisintaan ensi vuoden syksyyn ja haluaa hyvityksen myös palveluja tarjoaville yrityksille. Kaikki yrityksille maksettavat tuet vääristävät kilpailua, eikä tuki automaattisesti näy suoraan hinnoissa.
Täysi opintoraha myös 19-vuotiailleBudjetissa toteutetaan Kokoomuksen vaatimus tasa-arvoisesta itsenäisesti asuvien opiskeilijoiden opintotukijärjestelmästä. Muualla kuin vanhempiensa luona asuvien 19-vuotiaiden opiskelijoiden opintotaha korotetaan saman suuruiseksi kuin 20-vuotiaiden ja sitä vanhempien opintoraha. Uudistusta jatketan siten, että 18-vuotiaiden oslata toteutetaan sama uudistus vuonna 1998.
Veteraaneille itsenäisyyden juhlavuoden pakettiKokoomuksen vaatimuksiin sisältyi myös budjettiriihessä toteutettu Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlaan liittyen sotiemme vetaraanien kuntoutus-, asunto- ja muihin etuuksiin lisättävät määrärahat.Sen lisäksi, että veteraaneille osoitetaan kunnioitusta tällä tavalla itsenäisyytemme juhlavuonna, niin asumistason parantamisella on myös myönteinen työllisyysvaikutus.
Menoja leikattiinBudjetin tasapainottamiseksi valtio ottaa velkaa 29 miljardia markkaa. Valtion velka nousee ensi vuoden loppuun mennessä arviolta 416 miljardiin markkaan. Tämä tarkoittaa sitä, että aiheutuvat korkokustannukset - noin 30 miljardia markkaa - vastaavat 15 prosenttia valtion menoista.Jotta verotusta keventävä budjetti saatiin aikaan, tarvittiin myös säästöjä. Hallitus toteuttaa ensi vuonna mm. seuraavat säästöt:
Ensi vuoden verotukseen tulevat muutokset:1. Tuloverotus kevenee 5,5 miljardilla markalla.
2. Muita veromuutoksia
MAX MICKELSSON 6.9.1996 |
OTSIKKOSIVULLE