Tuloverotus kevenee ensi vuonna 5,5 miljardia markkaa

Mitä budjetti antaa, mitä ottaa



Ensi vuoden budjetti näytti syntyvän historiallisen helposti. Kansalaisten kannalta talousarvio on säästöistä huolimatta myönteinen, sillä hallitus toteuttaa ensi vuonna 5,5 miljardin markan tuloverojen kevennyksen.


Vuoden 1997 talousarvioesityksen loppusumma on 191 miljardia markkaa. Tämä merkitsee sitä, että valtion menot supistuvat reaalisesti noin 3,5 prosenttia kuluvaan vuoteen verrattuna. Hallitus arvelee kokonaistuotannon kasvavan ensi vuonna lähes neljä prosenttia, kun se tänä vuonna jää vajaaseen kolmeen prosenttiin.

Kotimaisen kysynnän arvioidaan kasvavan neljä prosenttia sekä tänä että ensi vuonna. Inflaation ennustetaan olevan noin 1,5 prosenttia ja pysyvän siis EU-maiden hitaimpana.

Tuloverotusta kevenee olennaisesti ensi vuonna. Verotuksen rakennetta uudistetaan siirtämällä verotuksen painopistettä työn verottamisesta energian käytön verottamiseen. (Lisää ensi vuoden verotuksesta Veronmaksajain Keskusliitosta).

Työllisyys suurin kysymys

Hallituksen tärkein tavoite on työttömyyden puolittaminen, mutta tavoitteeseen on vielä huimasti matkaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että ponnisteluista pitää luopua ja muuttaa tavoitetta. Kunnianhimoinen puolittamistavoite on edelleen hallituksen tärkein tehtävä.

Tänä vuonna työttömyys tulee laskemaan yli 30 000 ihmisellä. Samalla kuitenkin työvoiman tarjonta kasvaa. Työttömyysasteen ennustetaan olevan vuoden lopulla 16,4 prosenttia ja ensi vuonna 15,4 prosenttia. Hallitus luottaa työpaikkojen syntyyn eniten kotimarkkina-aloilla. Mikäli työttömyyden alentamisessa ei onnistuta toivotulla tavalla ollaan uuden tilanteen edessä.

Kokoomus taisteli korkeakoulujen puolesta

Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen taisteli budjettiriihessä korkeakoulujen määrärahojen puolesta. Kokoomus onnistui turvaamaan korkeakoulujen pitkäjänteisen kehittämisen edellytykset.

Korkeakoulujen kehittämislakia jatketaan siten, että korkeakoulujen määrärahataso säilyy tulevinakin vuosina. Tämä merkitsee sitä, että yliopistojen toimintamenoihin osoitettua määrärahaa korotetaan vuosittan vähintään määrällä, joka vastaa valtion keskustason palkkauksia koskevista sopimuksista aiheutuvaa palkkausmenojen kasvua.

Käytännössä Heinosen ”vääntö” merkitsi korkeakouluille ensi vuodelle noin 15 miljoonan markan määrärahalisäystä verrattuna budjetin pohjaesityksiin.

Kotitalouksia kannustetaan työllistämään

Kysymys kotitalouksien kannustamisesta työllistämään siirrettiin budjettiriihessä lisäselvityksiä varten. Laajinta kannatusta sai malli, jossa vähennyksen veroista tai muun kompensaation saisi palveluita ostava perhe tai henkilö - ei yritys, joka palvelut tuottaa, kuten mm. Arja Alho on vaatinut.

Ministeri Alho on keskeisesti vastuussa asian nopeasta valmistelusta ja eteenpäin viemisestä. Pienten lisätarkistusten jälkeen hallitus näyttää olevan kypsä etenemään päätöksentekoon.

Ministeri Alhon budjettitiedotteessa mainitsemat jatkotoimenpiteet on määritelty hallituksen keskusteluista poikkeavasti. Alho siirtää kokeilun alkamisen aikaisintaan ensi vuoden syksyyn ja haluaa hyvityksen myös palveluja tarjoaville yrityksille. Kaikki yrityksille maksettavat tuet vääristävät kilpailua, eikä tuki automaattisesti näy suoraan hinnoissa.

Täysi opintoraha myös 19-vuotiaille

Budjetissa toteutetaan Kokoomuksen vaatimus tasa-arvoisesta itsenäisesti asuvien opiskeilijoiden opintotukijärjestelmästä. Muualla kuin vanhempiensa luona asuvien 19-vuotiaiden opiskelijoiden opintotaha korotetaan saman suuruiseksi kuin 20-vuotiaiden ja sitä vanhempien opintoraha. Uudistusta jatketan siten, että 18-vuotiaiden oslata toteutetaan sama uudistus vuonna 1998.

Veteraaneille itsenäisyyden juhlavuoden paketti

Kokoomuksen vaatimuksiin sisältyi myös budjettiriihessä toteutettu Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlaan liittyen sotiemme vetaraanien kuntoutus-, asunto- ja muihin etuuksiin lisättävät määrärahat.

Sen lisäksi, että veteraaneille osoitetaan kunnioitusta tällä tavalla itsenäisyytemme juhlavuonna, niin asumistason parantamisella on myös myönteinen työllisyysvaikutus.

Menoja leikattiin

Budjetin tasapainottamiseksi valtio ottaa velkaa 29 miljardia markkaa. Valtion velka nousee ensi vuoden loppuun mennessä arviolta 416 miljardiin markkaan. Tämä tarkoittaa sitä, että aiheutuvat korkokustannukset - noin 30 miljardia markkaa - vastaavat 15 prosenttia valtion menoista.

Jotta verotusta keventävä budjetti saatiin aikaan, tarvittiin myös säästöjä. Hallitus toteuttaa ensi vuonna mm. seuraavat säästöt:

  • Kuntien valtionosuuksia vähennetään noin 2,5 miljardilla markalla
  • Toukokuussa päätetty työttömyysturvauudistus säästää valtion menoja noin 500 miljoonaa
  • Eräitä indeksitarkistuksia jätetään tekemättä noin 400 miljoonaa
  • Elinkeinotukia karsitaan 500 miljoonaa
  • Puolustusvoimien toimia rationalisoidaan, mikä vähentää menoja 150 miljoonaa
  • Raha-automaattiyhdistyksen ja veikkausvoittovarojen lisätuotto osoitetaan pääosin sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin ja julkisten rakennusten peruskorjausohjelman tarkoittamiin hankkeisiin


Ensi vuoden verotukseen tulevat muutokset:

1. Tuloverotus kevenee 5,5 miljardilla markalla.

  • Valtion tuloveroasteikkoihin tehdään 4 %:n inflaatiotarkistus
  • Tulonhankintavähennyksen yläraja korotetaan 1 500 markasta 1 800 markkaan
  • Marginaaliveroja alennetaan kautta linjan prosenttiyksiköllä
  • Vakuutetun sairausvakuutusmaksun yli 80 000 markan tulojen osalla olevaa korotusta alennetaan 1,45 pennistä 0,45 penniin äyriltä
  • Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys muutetaan kannustinvähennykseksi ja sitä laajennetaan niin, että se poistuu vasta 318 000 markan vuosituloista (nyt raja on 123 000 vuositulot)
  • Yrittäjien verotusta kevennetään yleisen ansiotulojen verotuksen alentamisen lisäksi muuttamalla yritystulon, maatalouden tulon ja henkilöyhtiöiden tulon pääomatulo-osuuden määräytymisperusteita

2. Muita veromuutoksia

  • Kiinteistöjen ja arvopapereiden luovutuksen leimavero korvataan uudella varainsiirtoverolla, kiinteistöjen varainsiirtoveron tasoksi tulee 4 %
  • Energian verotusta lisätään 1,1 miljardilla markalla ja verotuksen rakenne uudistetaan ottamalla käyttöön sähkövero. Tällä rahoitetaan tuloveron kevennyksiä
  • Uudistuksella ei heikennetä kotimaisen teollisuuden kilpailukykyä
  • Ajoneuvovero säilyy, mutta sen vaihtoehtoisia perintätapoja selvitetään

BUDJETTIESITYS 1997 KOKONAISUUDESSAAN

MAX MICKELSSON
6.9.1996

OTSIKKOSIVULLE