IMF:n mukaan laitonta rahaa pestään eri keinoin 2300 miljardia markkaa vuodessa
Rahanpesu uhkaa maailmantaloutta
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on huolestunut jatkuvasti kasvavasta kansainvälisestä rahanpesusta. IMF:n mukaan rahanpesu uhkaa paitsi yksittäisten valtioiden taloudellista ja poliittista järjestelmää myös koko maailmantaloutta.IMF:n arvion mukaan vuosittainen rahapesuvirta on noin 2300 miljardia markkaa. Tämä vastaa kahta prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Summa koostuu ase- ja huumekaupasta, veropetoksista, prostituutiosta, salakujetuksesta - myös radioaktiivisten aineiden - sekä laittomasta koronkiskonnasta.
Rikollisjärjestöt käyttävät nykyisin perinteisten pankkien, vakuutus- ja rahoitusyhtiöiden lisäksi kaikkein moderneimpia kanavia. IMF on huolestunut ilmiön jatkuvasta leviämisestä, kun samaan aikaan taloudellisia rajoituksia puretaan ja markkinat avautuvat niin Euroopassa, Aasiassa kuin Pohjois- ja Etelä-Amerikassakin. Alikehittyneissä maissa voimakkaat rikollisjärjestöt pystyvät ohjaaman mielensä mukaan valtioiden politiikkaa ja taloutta.
Euroopan riskimaat
Yhdysvaltain ulkoministeriö on laatinut maailmanlaajuisen katsauksen rahanpesusta. Katsauksessa maat on jaettu kolmeen riskiryhmään sen mukaan, kuinka paljon niissä pestään laittomia varoja ja kuinka helppoa se kyseisissä maissa on. Kriteereinä on käytetty mm. tietoja kunkin maan huumetilanteesta ja rikollisuudesta, rikollisjärjestöjen kansainvälisistä suhteista, rahanpesua estävän lainsäädännön tiukkuutta ja niiden soveltamista.Korkeimpaan riskiryhmään kuuluu 18 valtioita. EU-maista korkeimmassa riskiryhmässä komeilevat Italia, Englanti ja Hollanti. Toisessa riskiryhmässäkin ovat lähes kaikki EU-maat Portugalia, Ruotsia ja Suomea lukuunottamatta. Korkeimpaan ryhmään kuuluu myös Euroopan rahanpesukeskus Sveitsi. Mukana ovat myös Venäjä ja Turkki.
Muita rahanpesun paratiiseja ovat Kanada, Meksiko, Cayman-saaret, Aruba, Hollannin Antillit, Panama, Kolumbia, Venezuela, Nigeria, Thaimaa, Singapore ja Kiinaan palautettava Hongkong. Ennen näkemättömässä talousnousussa elävä Kiinakin lasketaan toiseen riskiryhmään. Laajeneva talousrikollisuus on talouskasvun varjopuoli.
Uhka idästä
Katsauksen mukaan uusi uhka tulee idästä, Venäjältä ja keskisestä Itä-Euroopasta. Venäjän järjestäytynyt rikollisuus levittäytyy kulovalkean tavoin Länsi-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Esimerkiksi Kyproksella toimii 15 000 yritystä, joiden kotimaa on Venäjä. Venäläisorganisaatioita pidetään jo yhtä vaaralliena kuin Sisilian mafiaa ja Kolumbia kartelleja, joiden kanssa ne ovat myös yhteistyössä.Suomikin saa vielä osansa, sillä usein on mahdotonta todistaa, että varat ovat laittomasti hankittu. Jos esimerkiksi venäläinen ”liikemies” ostaa kiinteisön Suomesta, on poliisin keinot osoittaa rahat esimerkiksi huumekaupalla saaduiksi varsin vähäiset.
Nykytrendi on se, etteivät rikolliset enää itse kanna pankkiin matkalaukuilla rahaa. Rahalla saa huipputason sijoittaja-ammattilaisia, jotka tietävät kaikki mahdolliset rahanpesun temput.
Esimerkiksi Calin kokaiinikartelli - jonka varallisuudeksi arvioidaan 300 miljardia markkaa eli puolitoista kertaa Suomen valtion budjetti - myy varansa rahoitusyhtiöille ja välittäjille, jotka ovat täysin tietoisia rahan alkuperästä. Nämä sijoittavat ne edelleen kansainvälisille rahamarkkinoille ja kierrättävät niitä pankista tai yrityksestä toiseen kunnes rahan todellinen alkuperä on täysin hämärän peitossa.
Uusinta uutta on Internetin ja ”cyberrahan” käyttö rahanpesussa. Monet pankit ja yritykset ovat avanneet tilejä, joihin pääsee omalla tietokoneella esimerkiksi minkä tahansa pöytälaatikkoyrityksen nimisssä. Anonyymipalvelimien kautta voi lähettää miljoonia muutamassa minuutissa.
ILKKA AHTOKIVI
6.9.1996
