Arkadianmäen ääni
8.11.1996
Alhaisen äänestysprosentin syyt
Politiikan rytmi kiihtyi Euroopan unionin jäsenyyden myötä yksillä vaaleilla. On vaikea arvioida, oliko viisasta järjestää kunnallis- ja eurovaalit samanaikaisesti. Yleisesti ottaen alhainen äänestysprosentti osoittaa, ettei mahdollisuus usean äänen käyttämiseen kerralla innosta. Todelliset syyt äänestysprosentin alhaisuuteen ovat kuitenkin muualla.
On olemassa kaksi koulukuntaa, jotka perustelevat kärjekkäästi äänestysinnokkuutta kahdella suorastaan vastakkaisella väitteellä. Ensimmäinen uskoo, etteivät yhteiskunnassa itsensä ulkopuoliseksi tuntevat äänestä. Toinen koulukunta olettaa, etteivät sellaiset henkilöt äänestä, jotka eivät tunne tarvetta vaikuttaa juuri kyseisellä tavalla. Tähän ajatukseen sisältyy myös oletus, etteivät äänestämättä jättäneet halua muutosta vallitseviin oloihin.
Käsittääkseni äänestämättä jättäneitä on molemmissa ryhmissä. Varsinainen ja lopullinen syy nukkuvien puolueen noususta tavallista suuremmaksi lienee, ettei kumpiakaan vaaleja koettu eduskuntavaalien veroisiksi.
Euroopan parlamentissa tai kunnanvaltuustoissa ei tehdä päätöksiä, jotka saisivat suurta muutosta aikaan. Yhä edelleen Suomen kokoisessa maassa keskeiset päätökset tehdään valtion tasolla. Vaikka aivan oikein kuntien päätösvaltaa ja itsenäisyyttä on lisätty ja toisaalta kansainvälisiä yhteyksiä on tiivistetty.
Kokoomuksen kannalta vaalit sujuivat yli odotusten. Jopa puolueen puheenjohtaja arvioi veikkauksissaan kannatuksen alhaisemmaksi kuin toteutunut tulos oli. Imatralla - omassa kaupungissani - Kokoomus sai viisi paikkaa lisää. Kokoomuksen hyveet, asiantuntemus, suoruus, tosiasioista puhuminen ja liikojen lupausten välttäminen, ovat osoittautuneet käytännönkin politiikan oikeiksi ohjenuoriksi. Eivätkä vain kauniiksi periaatteiksi.
Näin suurta luottamusta Kokoomus ei ole nauttinut kertaakaan aiemmin vuosina, jolloin hallitusvastuuta on kannettu.
Seuraaviin valtakunnallisiin vaaleihin on reilut kaksi vuotta aikaa. nyt on oikea hetki tehdä riittävän selkeitä ja suuria päätöksiä, jotta kansakunta olisi oikeassa asennossa ottamassa vastaan uuden vuosituhannen haasteita.
