Sosiaali- ja terveysministeri Huttu-Juntusen välistäveto ihmetyttää

Hoitotuet uudistuvat



Sosiaali- ja terveysministeri Huttu-Juntusen viimeaikainen käyttäytyminen on herättänyt ihmetystä. Huttu-Juntunen haukkui pienten lasten hoitotukiuudistuksen sekavaksi ja epäonnistuneeksi kyhäelmäksi. Varsin omituiseksi asian tekee se, että Huttu-Juntunen on itse ollut uudistuksen valmistelusta päävastuussa.


Pienten lasten hoitotuen uudistus on osa hallituksen asettaman ns. kannustinloukkutyöryhmän valmistelemaa kokonaisuudistusta. Ministeri Huttu-Juntunen osallistui koko työryhmän työskentelyn ajan valmisteluun ja oli mukana muiden valtioneuvosten jäsenten kanssa tekemässä uudistuksesta yksimielistä periaatepäätöstä.

Historiallinen poikkeus

Tämän jälkeen asia siirtyi sosiaali- ja terveysministeriöön Huttu-Juntusen johdolla valmisteltavaksi. Valmistelun päätyttyä ministeri Huttu-Juntunen esitteli uudistuksen valtioneuvostolle, joka hyväksyi esityksen yksimielisesti.

Vasta kaiken tämän jälkeen ministeri päätyi vastustamaan itse valmistelemaansa ja esittelemäänsä esitystä. Hallituksen esityksen joutuikin eduskunnalle esittelemään toinen sosiaali- ja terveysministeri Mönkäre. Huttu-Juntunen tyytyi istumaan eduskunnan istuntosalissa, poissa ministeriaitiosta.

Tilanne on historiallisesti varsin poikkeuksellinen. Tuskin koskaan suomalaisessa politiikassa on moista tapahtunut. On mielenkiintoista nähdä aikooko ministeri äänestää omaa esitystään vastaan? Vai äänestääkö hän julkisesti täysin epäonnistuneena pitämänsä esityksen puolesta?

Huttu-Juntunen toivoi eduskunnan harkitsevan erityisen tarkkaan esityksensä hyväksymistä. Luulisi, että myös ministeri olisi miettinyt asiaa tarkemmin ennen asian esittelemistä. Tämä on ministerin tehtävä. Ei ihme, että Huttu-Juntusen käytös saa monet miettimään ministerin vastuuta ja ennen kaikkea vasemmistoliiton politiikan uskottavuutta.

Uusi tukijärjestelmä

Hallituksen esitys pienten lasten hoidon tukemista koskevan lainsäädännön uudistamisesta on sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltävänä. Lakiuudistuksen on määrä tulla voimaan elokuussa 1997.

Lasten hoidon tukemiseksi on tarkoitus luoda uusi hoitotukijärjestelmä, joka kattaa sekä kunnallisessa päivähoidossa että sen ulkopuolella olevat lapset. Yksittäisissä kunnissa ollut päivähoidon palvelusetelikokeilu vakinaistuu ja samalla luodaan yhtenäinen runko hoitorahan kehittämiseen.

Uusi järjestelmä muodostuu tasasuuruisesta 1 000 markan päivähoitomaksusta, lapsen iän mukaan porrastetusta hoitorahasta ja enimmillään 800 markan tulosidonnaisesta hoitolisästä. Hoitoraha korvaa nykyisen kotihoidon tuen ja palvelusetelin siten, että luodaan uusi kunnan päivähoitopaikalle vaihtoehtoinen ns. yksityisen hoidon tuki.

Hoitolisän vaikutus huomioiden päivähoitomaksu on kahdelta ensimmäiseltä lapselta 200-1000 mk/lapsi. Kolmannen ja sitä seuraavien lapsien maksu on 200 mk. Hoitolisää maksetaan korkeintaan kahdesta lapsesta. Kunta voi halutessaan myöntää vapautuksen päivähoitomaksusta. Vastaavasti kunta voi päättää yli 40 000 mk/kk ansaitsevien perheiden korotetusta päivähoitomaksusta (1200 mk/lapsi).

Kunnallisen päivähoidon ulkopuolella hoidettavista lapsista maksetaan hoitorahaa. Hoitoraha on alle 2-vuotiaasta 1200 mk, 2-vuotiaasta 1000 mk ja 3-5 vuotiaista 500 mk kuukaudessa. Pienituloiset perheet voivat saada hoitorahan lisäksi tulosidonnaista hoitolisää.

Tukijärjestelmä selkeytyy

Uudistuksessa eri hoitomuotoihin annettavat tuet yhtenäistyvät ja muuttuvat lapsikohtaisiksi, jotta perheet voisivat valita lapselle kussakin elämäntilanteessa parhaiten sopivan hoitomuodon. Taustalla oli vuoden 1996 alusta voimaan tullut päivähoito-oikeuden laajennus kaikkiin alle kouluikäisiin lapsiin.

Uudistus selkeyttää pienten tukijärjestelmää ja helpottaa monilta osin perheiden asemaa ja kuntien hallinnollista taakkaa (esim. Kela hoitaa ennakkopidätyksen perheen ostaessa lasten hoidon yksityiseltä palvelun tuottajalta).

Kannustinloukkutyöryhmän esityksen pohjalta tehtävä päivähoitouudistus poistaa tuloloukkuja, jotka ovat olleet ennen kaikkea pienten lasten perheiden ongelma. Kotihoidon tuen uudistamisessa ei ole sinänsä kysymys kannustavuuden lisäämisestä. Kotihoidontuki oli uudistuksessa mukana osana päivähoidon kokonaisuudistusta.

Jyrkät kunnallisen päivähoidon maksuportaat poistuvat ja siirrytään tasamaksuun. Verotuksen kanssa päällekkäinen progressio poistuu ja useiden perheiden päivähoitomaksut pienevät. Näin esimerkiksi asunto- ja opintovelkojen kanssa ponnistelevat lapsiperheet saavat kevennystä taakkaansa.

Sekä voittajia että häviäjiä

Yksityisen hoidon tukea maksetaan myös yli 3-vuotiaasta, jolloin perheiden valinnan mahdollisuudet lisääntyvät huomattavasti nykyiseen järjestelmään verrattuna. Hoitorahan taso suhteessa nykyiseen kotihoidontukeen on uudistuksen ongelmallisin kohta, jossa kokoomus joutui tekemään kompromissin.

Uudistus on kustannusneutraali, joten sitä on mahdoton toteuttaa ilman, että joiltakin perheiltä tuki pienenee. Uudistus tuo osalle perheitä hieman lisää ja osa perheistä menettää riippuen lasten lukumäärästä ja iästä.

Esimerkiksi pienituloinen perhe, jossa on 1- ja 4-vuotiaat lapset hyötyy uudistuksesta lapsia kotona hoidettaessa 600-1200 mk/kk verrattaessa nykyiseen kotihoidon tukeen. Jos lapset ovat yksityisessä päivähoidossa hyödyt ovat vielä suuremmat, johtuen nykyisen tukien kaksinkertaisen verotuksen poistumisesta.

Hoitoraha ja hoitolisä verotetaan hoidon tuottajan tulona. Mikäli vanhemmat hoitavat itse lapsiaan kotona, vanhemmille tuleva tuki verotetaan toisen vanhemman tulona nykyisen kotihoidontuen tapaan. Nykyisen kotihoidon tuen päällekkäinen verotus poistuu, kun uudessa järjestelmässä verotetaan vain palvelun tuottajaa, eikä enää perhettä.

Kuntalisiä kannattaa harkita

Hoitorahan ja -lisän maksatus organisoidaan Kelan tehtäväksi. Kunnat voivat maksaa nykyiseen tapaan omia kuntalisiä, joiden maksatuksesta ne voivat sopia Kelan kanssa. Uudessa laissa on siis edelleen mahdollista, että kunnat ottavat käyttöön omia kuntalisiä, joiden maksatus voidaan hoitaa nykyisen kaltaisesti Kelan kautta.

Kuntien kannattaakin harkita omien kuntalisien käyttöönottoa. Näin kunnat voivat ottaa huomioon kuntalaisten erityistarpeet ja taata perheille päivähoidon mahdollisimman hyvä saatavuus, laatu, kustannustehokkuus ja valinnanmahdollisuus.

SARI SARKOMAA
8.11.1996


OTSIKKOSIVULLE