Työeläkejärjestelmä on yli 30-vuotisen historiansa suurimman muutoksen edessä. Uudistettavana on sekä työeläkelaitosten hallinto että sijoitustoiminnan periaatteet.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on jo päättänyt työeläkeuudistuksen päälinjoista. Hallituslähteiden mukaan uudistus etenee kivuttomasti ja esitys on määrä saada eduskunnan hyväksymäksi vielä tämän vuoden kuluessa. Viimeinen elementti uudistukseen saatiin keskiviikkona, kun toimitusjohtaja Kari Puron työryhmä jätti raporttinsa ministeri Sinikka Mönkäreelle (sd.).

Parempaa tuottoa

Työeläkevarojen sijoittaminen on tällä hetkellä käynyt ongelmalliseksi. Työeläkeyhtiöiden nykyiset tuotto- ja turvaavuusvaatimukset täyttäviä sijoituskohteita ei valtion joukkovelkakirjalainojen ulkopuolella juuri ole. Niiden osuuden jatkuva kasvattaminen yksipuolistaa liiaksi työeläkeyhtiöiden sijoitusten rakennetta, toteaa työryhmä.

Ehdotusten mukaan on tarkoitus kasvattaa osakesijoitusten sekä muiden aiempaa riskipitoisempien sijoituskohteiden osuutta. Pitkällä aikavälillä riskipitoisemmat sijoitukset ja eritoten osakesijoittaminen tuovat paremman tuoton.

Vakavaraisuutta kasvatetaan

Toimintapääoman vähimmäisvaatimus on tällä hetkellä 0,4 prosenttia vastuuvelasta. Ehdotuksen mukaan se kymmenkertaistuisi eli nousisi neljään prosenttiin.

Luontevin tapa vakavaraisuuden kasvattamiseen on käyttää siihen sijoitustoiminnan tuottoja, toteaa Puron työryhmä. Mallin mukaan työeläkevarojen tuotosta käytettäisiin kahden tai kolmen vuoden aikana osa eläkeyhtiöiden toimintapääomien vahvistamiseen.

Puron ehdotuksiin kuuluu myös työeläkevakuutuksen korkojärjestelmän uusiminen, jolla katkaistaan nykyinen koron ja vakuutusmaksun riippuvuus ja toisaalta suojataan rahastoja inflaatiolta. Sijoitustoiminnan vähimmäistuoton määräävän laskuperustekoron alennus ei näin enää nosta työeläkemaksua.

Korotuspaineet pienenevät

Kokonaisuudessaan neuvotteluryhmä arvioi tekemiensä ehdotusten merkitsevät työeläkelaitosten riskinkantokyvyn paranemista ja sijoitustoiminnan muuttumista kaikilta osin markkinaehtoisemmaksi.

Periaate koskee myös TEL-takaisinlainausta. Siinä sovellettava korkokanta muuttuisi nykyistä markkinaehtoisemmaksi. Tämä yhdessä parantuneen vakavaraisuuden kanssa lisää työeläkeyhtiöiden mahdollisuuksia pienen ja keskisuuren yritystoiminnan rahoitukseen.

Työmarkkinaosapuolet vahvistavat asemiaan

Louekosken selvityksen taustalla on ollut huoli eläkevarojen itsenäisestä hallinnosta ja sijoittamisesta. Esityksen mukaan työeläkeyhtiöistä annetaan erillislaki, jolla turvataan yhtiöiden itsenäinen asema. Samalla eläkeyhtiöiden sijoitustoiminta eriytetään saman ryhmän muusta sijoitustoiminnasta.

Uudistuksen myötä on lähinnä palkansaajapuolella tavoiteltu vakuutuksenottajien aseman vahvistamista työeläkeyhtiöiden hallinnossa. Esityksessä työnantajien ja työntekijöiden edustajilla olisi yhteensä ja yhtä suurina ryhminä vähintään puolet hallintoelinten koko jäsenmäärästä.

Ehdotus poikkeaa yhtiöoikeudellisista säännöksistä, sillä omistajilla ei enää ole mahdollisuutta valita hallintoneuvoston tai hallituksen enemmistöä. Poikkeusta perustellaan sillä, että eläkevakuutusosakeyhtiön toiminta käsittää lakisääteisen sosiaaliturvan hoitamisen. Lainsäädäntöjärjestyksestä jouduttaneen pyytämään perustuslakivaliokunnan lausunto.

Ei kirjoitusvirhettä

Uudistuksen myötä ratkeaa myös pohdinta työeläkevarojen omistuksesta. Hallituksen kantana on, että eläkevakuutusyhtiössä nettovarallisuuden voidaan kohtuusperiaatteen mukaan katsoa kuuluvan pääosin vakuutuksenottajille eli yrityksille.

PETE PAKARINEN
8.11.1996