Ari Heikkinen, Vihreiden uusi puoluejyrä liennyttelee:

Vihreiden haavat sidotaan kesällä

"Ari on päässyt eroon nuoren vihaisen miehen elkeistä", luonnehti Pekka Sauri valinnan jälkeen Vihreän Liiton uutta puoluesihteeriä.

Opiskelijapolitiikka, suurajojen vastustaminen ja piipahdus Vasemmistoliitossa ovat menneisyyttä. Huoli korkeasta tuloverosta ja välillisten työvoimakustannusten määrästä istuvat hallituspuolueen järjestöluotsille.

Johtovaaleja arvioitiin maakunnan vastaiskuksi, sillä puheenjohtajaksi valittiin tamperelainen Satu Hassi ja puoluesihteeriksi Heikkinen Jyväskylästä. Puoluesihteerillä vahvistettuun hallituksen tusinaan mahtuu enää kaksi helsinkiläistä.

Heikkinen sanoo, että puoluekokous purki paineita kentällä. Jos uusia syntyikin Helsingin päähän, niin Heikkinen uskoo tilanteen rauhoittuvan kesälomien kuluessa.

Hän siteeraa varapuheenjohtajaksi valittua Erkki Pulliaista, jonka mukaan puoluejärjestelmä on evoluution tulosta. - Puoluekokoukset pidetään kesäkuussa ennen lomakauden alkua, jonka aikana hävinneet voivat sitoa haavansa ja voittajat saavat järjestää asiansa, niin että syksyllä päästään töihin yksissä tuumin.

Brax eduskuntaryhmän johtoon?

Heikkinen ei usko, että puheenjohtajavalinta muuttaisi olennaisesti Vihreiden toimintaa hallitusyhteistyössä. - Voi olla, että tyylikysymyksissä se näkyy ja on syytäkin näkyä. Heikkisen mukaan kentältä tullut arvostelu on ollut oikeutettuakin.

- Ollaan oltu vähän liian tyytyväisiä niihin kompromisseihin, joita on saatu kasaan.

Toisaalta hän on valmis myöntämään, että kompromissit kuuluvat politiikkaan. Hallituksen linjaa ei määrätä yhdeksän kansanedustajan voimalla.

- Puolueen linjaa vetänyt kollektiivi ei puoluekokouksessa paljoakaan muuttunut, hän huomauttaa.

- Voi olla, että Tuija Braxilla on johtokollektiivissa jokin tehtävä. Heikkinen vihjaa, että aika näyttää kuinka käy muun muassa ryhmän puheenjohtajan valinnan.

Brax onkin yksi pienen eduskuntaryhmän harvalukuisista puheenjohtajaehdokkaista. Syystä tai toisesta kaikki eivät kelpaa.

Budjettitavoitteet veropainotuksissa

Ympäristöverotuksen ja energiaverotuksen tasokorotukset ovat edelleen Vihreiden keskeisimpiä budjettitavoitteita, paljastaa Heikkinen.

Vihreät ovat niinikään ottaneet kantaa arvonlisäverotuksen muutokseen. He eivät haluaisi korottaa joukkoliikenteen arvonlisäveroa. Palvelujen arvonlisäverotusta olisi puolestaan työllisyyden nimissä syytä keventää.

Vihreiden mukaan myös arvonlisäverottomien ansioiden alarajaa olisi syytä nostaa nykyisestä viidestäkymmenestä tuhannesta sataantuhanteen markkaan.

Keskusteluihin on kuulunut myös kansalaisraha. Vaikka Heikkinen näkeekin eräät hallituksen toimenpiteet askelina kohti kansalaispalkkaa, on idea edennyt takkuisesti.

- Toivoisin, että päästäisiin liikkeelle kokeilun muodossa. Syrjäseudulla toimeentulon hankkiminen voi olla erityisen hankalaa. Nykyinen työttömyysturvajärjestelmä ei suosi sitä, että elantoa yritetään kalastaa pienistä puroista.

Aloite asiasta onkin Vihreiltä budjettikeskusteluun tulossa, vaikka Heikkinen ei uskokaan tuon tilaisuuden olevan otollisinta maaperää kansalaisrahalle. - Jos keskustelu käytäisiin kunnolla kokoomuksessa ja demareissa, niin tulos olisi parempi, hän uskoo.

Työnjakoa verotuksella

Työttömyys ja sen nujertaminen on myös Vihreiden politiikalle keskeisin haaste.

- Syrjäytymiskehitys näyttää muuttuvan jopa ylisukupolviseksi, analysoi Heikkinen tilanteen kehittymistä.

Työajan lyhentämiskeskustelu nousee hänen arvionsa mukaan lähivuosina aivan uudelle tasolle. Työtekijät pelkäävät palkkojensa ja työnantajat kustannuksiensa puolesta, ymmärtää Heikkinen, mutta kaikki keinot työpaikkojen luomiseen on käytettävä.

- Järjestelmät, joilla nyt yritetään työttömiä hyysätä eivät nyt turvaa ihmisarvoa ja ammattitaitoa. Ne ovatkin Heikkisen mukaan valtavaa tuhlausta.

Verotus on Heikkisen mukaan keino, jolla työn jakoa voitaisiin edistää. Hän ottaa esimerkin, jossa yli 30-tuntista työpanosta verotettaisiin ankarammin kuin sitä lyhempää työrupeamaa. Samalla ylityötuntien rajaa olisi laskettava.

Heikkinen ei kuitenkaan ehdota tuloverojen korotusta. - Alle 30 tuntia viikossa tehtävässä työssä tilanne näkyisi veronalennuksena.

Vakava tilanne vaatii vakavia keinoja. - Ei siinä ole mitään järkeä, että annetaan osan ihmisistä syrjäytyä ja sitten maksetaan sekä heidän toimeentulonsa että syrjäytymisen aiheuttamat sivukustannukset.

Vähäinen työ on tyhjää parempi

- Vajaatyöllistäminen on aina parempi kuin se ettei työllistetä ollenkaan, sanoo Heikkinen palaten jälleen kansalaisrahaan. Pienten keikkojen ja lyhyiden työtehtävien vastaanottaminen mahdollistuisi kun osa toimeentulosta olisi aina turvattu.

- Tähän kuuluu toive, että järjestelmää olisi mahdotonta väärinkäyttää ja pimittää, Heikkinen naureskelee itseironiseen sävyyn. Hieman vakavoiduttuaan hän lisää, että järjestelmän suurimpia esteitä onkin pelko siitä, että joku todellakin saa rahaa tekemättä mitään.

- Ei ole ollenkaan niin paha jos se tulee työttömyyskorvauksena tai työttömyyseläkkeenä, kunhan se estää sen ettei samainen henkilö pääse missään tapauksessa tekemään palkkatyötä.

Tuloksena onkin ollut joukko epäterveitä ilmiöitä, hämärätöitä, työttömyyskorvauksen väärinkäyttöä ja niiden käräyttelyä. Kaikki Heikkisen mukaan vastenmielisiä ilmiöitä.

Verot ja työvoimakulut alas

- Palkan sivukulut ovat niin suuret, että kannattaa miettiä kahdesti teettääkö työtä pimeästi sukulaismiehellä vai palkataanko työntekijä, hän kärjistää.

- Pitkällä tähtäimellä pitäisi päästä siihen, että pystyttäisiin madaltamaan sekä palkansaajien verotusta että työnantajien työvoimakustannuksia.

Hallituspuolueen uusi puoluesihteeri on puheissaan vakava. Hänessä asuva entinen vihainen mies naurahtelee välillä huomatessamme, että näillä ajatuksilla mahtuisi paitsi hallitukseen myös Kokoomukseen.

Heikkinen uskoo, että hyvinvointi- ja sosiaaliturvakysymykset nousevat yhä tärkeämmiksi lähestyttäessä tulevia eduskuntavaaleja. Sekä järjestelmä että sen rahoituspohja vaativat uudelleenarviointia.

Hallituspuolueen puoluesihteeri puhuu valtiontaloudesta sävyyn, joka lämmittäisi ketä tahansa valtiovarainministeriä. - Menopuolella on valtavia ongelmia, jotka johtuvat virheistä, joita täällä kotimaassa on tehty, hän sanoo.

PETE PAKARINEN
1.8.1997