BACK




Pääkirjoitus

Vs. päätoimittaja Pete Pakarinen

1.8.1997

Tietoyhteiskunta alkaa aasta

Seitsenvuotiaat pakkaavat parin viikon päästä reppunsa ja täyttävät koulutiet. Moni heistä osaa hieman laskea ja lukeakin. Kiitos siitä vanhemmille, lasten omalle ällille tai - esiopetukselle, joku kun sellaiseenkin on päässyt.

Suomi ylpeilee mielellään korkealla koulutustasolla, hyvällä lukutaidolla ja teknisellä osaamisella. Henkisestä pääomasta rakentuu tulevaisuuden kilpailukyky ja se mitä poliittisissa puheissa mieluusti kutsutaan tietoyhteiskunnaksi. Oikeat rakennusaineet ovat kuitenkin kovin vähissä ellei niitä ymmärretä antaa jo oppimistaipaleen alkuvaiheeseen.

Kovin kauaa ei henkselien paukutteluun ole aihetta, sillä suomalaiset myöhästyvät koko ajan lähdössä. Kansainvälisesti vertailtuna seitsemän vuoden ikä on myöhäinen koulun aloitus.

Jos Turkkia kovin eurooppalaiseksi voi sanoa, niin sen ohella olemme ainoa maa, jossa ei ole edes yleistä esiopetusta tasoittamassa myöhäistä kouluunlähtöä.

Keväällä olisi ollut mahdollisuus korjata virhe. Koululakien loppumetreillä hallituksen punakynä oli kuitenkin opetusministeriä vahvempi. Tiukasta finanssipolitiikasta huolimatta kansakunnalla olisi oltava varaa investoida tulevaisuuteen. Turhaan ei politiikkaa sanota lyhytnäköiseksi.

Syksyllä olisi mahdollisuus korjata virhe eduskunnassa, mutta vähemmästäkin on hallituskysymyksiä nostettu, joten epäillä sopii.

Koulutuksen tasa-arvo ja varhain hankitut oppimisen eväät eivät ole tyhjää juhlapuhetta. Mitä nopeammin perustaidot opitaan sitä enemmän niitä on aikaa käyttää ja sitä pysyvämmäksi muodostuu tapa niiden käyttöön - lukemiseen, laskemiseen, oppimiseen ja ajatteluun.

Varsinkaan viimemainitusta ei toistaiseksi ole näkynyt Suomessa ylitarjontaa.

PETE PAKARINEN