EU valmistelee rikosjengijäsenyyden kriminalisoimista


Rikollisjärjestöihin kuuluminen halutaan kriminalisoida kaikissa EU-maissa. EU:ssa valmistellaan asiasta yhteisiä toimia, joista hallitus kirjelmöi eduskunnalle keskiviikkona.

Kaavailujen mukaan jokainen EU:n jäsenmaa säätäisi rikollisjärjestön toimintaan osallistumisen rangaistavaksi toiminnaksi. Rangaistavaksi tulisi erityisesti rikollisjärjestön harjoittaman laittoman huumekaupan, ihmiskaupan ja terrorismin edistäminen ja tukeminen. Rikoksen minimirangaistuksen olisi oltava vähintään kolme vuotta vankeutta.

Asiaa valmistellaan nyt virkamiestasolla, ja siitä on tarkoitus päättää EU:n oikeusministerien kokouksessa joulukuussa. Suomessakin on vireillä laki rikollisjengiin kuulumisen kriminalisoinnista, mutta jatkovalmistelu odottaa selvyyttä EU:n yhteisen toiminnan muodosta.

Suomi suhtautuu myönteisesti

Ehdotuksen mukaan teko olisi rangaistava, vaikka henkilö ei itse siihen osallistuisi - jos voidaan näyttää, että henkilö tiesi ryhmän rikollisesta toiminnasta ja tarkoitusperistä tai aikomuksesta tehdä kyseinen rikos. Myös yritys olisi rangaistava.

Myös oikeushenkilö, kuten osakeyhtiö, yhdistys tai säätiö, voitaisiin tuomita rangaistukseen. Rikosten pitäisi olla rangaistavia riippumatta siitä, minkä jäsenvaltion alueella järjestö sijaitsee tai toimii.

Suomi on suhtautunut puheenjohtajamaa Luxemburgin tekemään ehdotukseen myönteisesti. Asiaa selvittänyt oikeusministeriö toivoo kuitenkin tarkennusta rikosten määrittelyyn, rikollisjärjestön toimintaan osallistumiseen ja oikeushenkilön rangaistusvastuuseen.

Yhteinen toiminta pitäisi rajata sellaisiin vakaviin rikoksiin, joita rikollisjärjestöt yleensä tekevät. Osallistuminen pitäisi määritellä niin täsmällisesti, että vain selvästi moitittava osallistuminen olisi rikollista.

Sysäyksen hankkeelle antoi EU:n kesäkuinen huippukokous Amsterdamissa, jossa EU-maiden johtajat hyväksyivät toimintasuunnitelman järjestäytyneen rikollisuuden torjumisesta.

Lahjonnasta rikos EU-maissa

Kaikkien EU-maiden halutaan kriminalisoivan lahjonnan yksityisellä sektorilla. EU:n oikeusministereiden on määrä päättää yhteisistä toimista, joilla lainsäädäntöä tehdään kaikissa maissa samankaltaiseksi.

Lahjontaa pitäisi käsitellä rikoksena riippumatta siitä, kohdistuuko se kotimaiseen tai ulkomaiseen yritykseen, yhteenliittymään tai näiden palveluksessa olevaan henkilöön.

Jäsenvaltiot sitoutuisivat myös tehokkaaseen oikeudelliseen yhteistyöhön lahjontatapausten selvittämisessä.

Asian käsittely on vielä kesken, mutta hallitus tiedotti siitä eduskunnalle keskiviikkona. Suomessa EU-maiden yhteinen toiminta lahjontaa vastaan ei edellyttäisi muutoksia lainsäädännössä.

STT-IA
10.10.1997

POLITIIKKA -SIVULLE