Uusia EMU-selvityksiä eduskunnan tarkasteltavaksi

Jukka Pekkarinen, joka veti pääministeri Paavo Lipposen asettamaa EMU-asiantuntijatyöryhmää, tarkastelee tuoreessa EMU-selvityksessään, miten talouspolitiikkaa eroaa, jos Suomi on rahaliitossa tai sen ulkopuolella ja markka kelluu.

Pekkarisen mukaan talouspolitiikan perusehdot ovat kummassakin vaihtoehdossa samat.

- Vakaa, alhainen inflaatio on taloudellisen vakauden perusedellytys kokonaan toisella tavalla kuin ennen. Tämä pätee kelluviin kursseihin, rahaliittoon ja kiinteään kurssiin, Pekkarinen toteaa.

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n tutkija Pekka Parkkinen keskittyy väestö- ja työllisyyskehityksen tutkimiseen. Hänen mukaansa voimakkaasti progressiivinen verotus - veroprosentti nousee, kun tulot nousevat - karkottaa hyvätuloiset maksajat maasta ja tulonsiirrot - erilaiset yhteiskunnan maksamat tuet - puolestaan houkuttelevat maahan etuisuuksien käyttäjiä.

- Jos liikkuvuus kasvaa EMU:n myötä merkittävästi, on hyvinvointijärjestelmiä pohdittava uudesta näkökulmasta, hän sanoo.

EU:ssa ei ole konkreettisia suunnitelmia tuloverotuksen yhtenäistämiseksi.
- Näin se säilyy ainakin alkuvaiheessa merkittävänä kansallisen suhdannesääntelyn ja tulonjakopolitiikan välineenä, hän sanoo.

Tutkija Timo Rauhanen VATT:sta uskoo, että EU:n yhteinen arvonlisäverotus lisäisi EU-jäsenmaiden kilpailukykyä ja poistaisi väärinkäytösten mahdollisuutta.
- Miten yhteinen järjestelmä vaikuttaisi työllisyyteen, on vaikea arvioida, hän sanoo.

Komissio on ehdottanut, että verokertymien aleneminen kompensoitaisiin energiaverolla.

- Energiaveron käyttöönotto vaikuttaisi vähemmän kuluttajahintoihin ja palkkoihin kuin arvolisäverotuksen kiristäminen. Näin se myös pienentäisi verokiilaa, Rauhanen sanoo.

STT-IA
10.10.1997