EU:n energiaverodirektiivi etenee tuskaisasti:

Yhtenäinen energiavero vasta ensi vuosituhannella?



Eurooppalaisen energiaverotuksen harmonisointi etenee etanan vauhdilla. Ympäristöministeriöstä arvellaan EU:n energiaverodirektiivin valmistuvan "kenties ensi vuonna". Europarlamentaarikko Marjo Matikainen-Kallström on vielä pessimistisempi eikä olisi varma, että direktiivi on koossa edes tällä vuosituhannella.


EU:n komissio antoi keväällä 1997 energiaverotusta koskevan direktiiviehdotuksensa. Ehdotusta ovat sen jälkeen vakavammin vieneet eteenpäin lähinnä yhdeksän niin sanottua like-minded -maata.

Maiden finanssi- ja ympäristöministerit kokoontuivat yhteen syyskuun lopulla Berliiniin. Kokouksen tavoitteena oli löytää yhteinen näkemys kokoukseen osallistuneiden maiden kesken yhteisen energiaverojärjestelmän käyttöönottamisesta ja tukea komission esitystä.

Kokoukseen osallistuneen ympäristöministeri Pekka Haaviston erityisavustaja Katariina Poskiparta antaa ymmärtää ettei yksimielisyys energiaveron puolestapuhujienkaan kesken synny helposti, jokaisella on omat paineensa varaumiin. Keskusteluissa on jouduttu palaamaan myös taaksepäin kun uusia maita on liittynyt niihin. Viimeksi näin kävi Ranskan osalta.

Marjo Matikainen-Kallström nimeää puolestaan Euroopan parlamentissa yhdeksi vastaanhangoittelijaksi Saksan. Muutosta vaikeuttaa muun muassa se, että maa ei vieläkään ole avannut omia sähkömarkkinoitaan.

Direktiiviehdotuksen mukaan yhteistä energiaverotusta laajennetaan koskemaan kaikkia merkittäviä energialähteitä. Ehdotus perustuu minimiverotasojen käyttöön. Näitä tasoja on tarkoitus korottaa tietyn aikataulun mukaan. Direktiivi mahdollistaisi kuitenkin verolievennysten soveltamisen mm. uusiutuvien energialähteiden osalta.

Suomi hyötyisi yhtenäisestä energiaverosta

Europarlamentaarikko Marjo Matikainen-Kallström pitää ehdotettua direktiiviä Suomen kannalta erittäin tärkeänä ja pelkästään positiivisena. Suomihan joutui purkamaan ympäristönäkökulmia energiaverotuksestaan, jotta veron rakenne olisi muuttunut eurooppalaisemmaksi, hän muistuttaa. Uuden direktiivin myötä olisi edessä paluu entiseen, ympäristön kannalta parempaan ratkaisuun.

Matikainen-Kallström huomauttaa, että ratkaisu oli tuolloin kauppapoliittisesti oikea ja tärkeä. Kehnompaa siinä oli, että samalla jouduttiin purkamaan tullirakennetta tuontienergialta EU-lakien vastaisena. Se taas johti siihen, että runsaspäästöisen esimerkiksi hiilivoimalla tuotetun energian asema Suomen markkinoilla parani.

- Jos nyt päästäisiin siihen, että energiavero olisi harmonisoitu yleiseurooppalaisesti, niin me mahdollisesti pystyisimme ottamaan ympäristöaspekteja takaisin.

Matikainen-Kallström sanookin, että nyt on yritetty saada muuta Eurooppaa niille linjoille, joilla Suomikin aiemmin oli. Yhtenäinen energiaverotus parantaisi huomattavasti myös Suomen kilpailuasemia, sillä EU:ssakin on vielä maita, joilla ei ole minkäänlaista energiaveroa. Jotta ympäristötietoinen Suomi pärjäisi markkinoilla, on halpaenergiamaiden kiristettävä verotustaan.

Direktiivin sisällöstä on kuitenkin edelleen voimakkaasti vaihtelevia mielipiteitä. Ääripäitä edustavat näkemykset, joiden mukaan kuluttajan on maksettava kaikki energiaverot, kun toisen pään mukaan kaikki verot lankeaisivat energian tuottajille.

- Lähtökohdat ovat niin kaukana toisistaan, että se tulee olemaan pitkällinen ja vaikea prosessi, kuvaa Matikainen-Kallström direktiivin etenemistä.

Ehtiikö direktiivi avittaa päästövähennyksiä?

Ehdotettu direktiivi on tärkeä myös EU:n ilmastopolitiikan kannalta. Kasvihuonekaasujen päästöjen vähennystavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen ottaa käyttöön kustannustehokkaita ohjauskeinoja kuten ympäristöveroja.

EU:n kunnianhimoisena tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 15 prosentilla vuoteen 2010 mennessä. Vaikka päästövähennykseen on laskettu mukaan entinen Itä-Saksa, niin tavoite on silti huomattava. Jos direktiivi hyväksytään ensi vuonna, niin EU-maat alkavat soveltaa sitä vasta 2000-luvun puolella ja vaikutukset näkyvät vielä hitaammin.

Ympäristöministeri Haavisto totesi Berliinin puheenvuorossaan, että ilmastomuutoksen estäminen vaatii EU:lta yhteisiä toimia, mm. nykyistä korkeampaa ympäristöverotuksen tasoa. Haavisto toivoi, että samalla kevennettäisiin työn verotusta ja näin luotaisiin uusia työpaikkoja.

Direktiivi tähdentääkin, että se antaisi mahdollisuuden jäsenvaltioille keventää työn verotusta siirtämällä verotustaakkaa ympäristöverojen suuntaan.

PETE PAKARINEN
10.10.1997


POLITIIKKA -SIVULLE