Meritan Vainio: Suomi elää uutta veropohjan rapautumisvaihetta

Niinistö: Veroale mahdollinen seuraavalla vaalikaudella


Valtiovarainministeri Sauli Niinistö ei lupaa suuria veronkevennyksiä lähivuosina. Jos Suomella menee hyvin, palkkatulojen verotusta voidaan Niinistön mukaan keventää 3-4 prosenttiyksikköä seuraavalla vaalikaudelle eli vuoteen 2003 mennessä.

Niinistöä on veroasioista haastateltu Meritan talousjulkaisussa. Samassa lehdessä Meritan pääjohtaja Vesa Vainio väittää Suomen elävän nyt uutta veropohjan rapautumisvaihetta.

- Se syntyy pääasiassa henkilöverotuksen kireyden ja työikäisen väestön saamien liian suurten vastikkeettomien tulonsiirtojen yhdistelmästä, Vainio kirjoittaa.

Niinistö listaa joukon edellytyksiä, joilla tulevien vuosien hienoinen veroale olisi mahdollinen. Nämä ovat vahva talouskasvu, työttömyyden selvä alentuminen sekä 5-10 miljardin kertaleikkaukset.

Niinistö suhtautuu epäilyksellä laskelmiin, joiden mukaan veronkevennykset itse rahoittaisivat puoliksi itsensä tai jopa enemmänkin.

Ensi vuosi on ministerin mukaan oikea aika käydä perusteellinen arvokeskustelu verovaroilla kustannettavan sosiaalisen turvaverkon laajuudesta ja tiheydestä.

Vainio puolestaan korostaa, että nykyverotuksen maailmassa ei synny riittäviä kannusteita hakeutua aktiivisesti työmarkkinoille ja veronmaksajien joukkoon.
- Tästä loukusta kärsii erityisesti aktiiviväestö, jonka veronsietokyky on jatkuvalla koetuksella, Vainio toteaa.

Tulonsiirtojen taso

Finanssioikeuden professori Kari S. Tikka Helsingin yliopistosta pitää palkkaverotuksen keventämistä kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle Suomen veropolitiikan suurimpana haasteena. Tosin haasteeseen vastaaminen on hänen mukaansa vaikeata, koska veron keventämiselle on löydettävä rahoitus.

- Ainakin jossain määrin on perusteltua luottaa dynaamisiin vaikutuksiin, mutta on vaikea sanoa, olisiko veronkevennys puoliksi itsensä rahoittava, Tikka toteaa samassa lehdessä.

Paras tapa luoda edellytyksiä veronkevennyksille on Tikan mukaan taitava talouspolitiikka, joka tukee talouskasvua.
- Tämä lisää verotuloja ja vähentää työttömyydestä aiheutuvia menoja. Tällaisen hyvän kehän aikaansaamisessa myös dynaamisiin vaikutuksiin tähtäävä hallittu riskinotto saattaisi olla perusteltua, Tikka toteaa.

Tikan mukaan Suomella tulee olla valmiuksia myös julkisten menojen kriittiseen arviointiin. Hän pitää aiheellisena kysyä, onko Suomella perusteita pitää työikäiselle väestölle kohdistuvien tulonsiirtojen taso kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen korkeana.

STT-IA
10.10.1997

POLITIIKKA -SIVULLE