Koulutusvakuutusselvittäjien ehdotuksen mukaan työttömyysturvalla olisi mahdollista opiskella
Koulutusvakuutuksessa suuren kiistan ainekset
Lopputalven ja kevään kuuma poliittinen kysymys tulee olemaan se, missä muodossa koulutusvakuutukseksi kutsuttu järjestelmä toteutetaan. Selvää on, että koulutusvakuutus tulee muodossa tai toisessa. Sen sisällöstä on kuitenkin varsin ristiriitaisia odotuksia, samoin mitoituksesta. Ehdotus jätettiin pääministeri Paavo Lipposelle keskiviikkona.Koulutusvakuutuskeskustelun juuret ulottuvat viime kevääseen, jolloin työttömyysturvauudistusten vastustuksesta syntyi yleislakon uhka. Tästä uhasta hallitus selvisi lupaamalla selvittää koulutusvakuutusjärjestelmän käyttöönoton mahdollisuudet.
Hallitus asetti kaksi selvittäjää, maaherra Kalevi Kivistön (vasl) ja johtaja Tuulikki Petäjäniemen (kok), sekä varasi alkaneen vuoden budjettiin järjestelmää varten 300 miljoonaa markkaa.
Taustalla hyvät tavoitteet
Koulutusvakuutusidean taustalla on hyviä tavoitteita. Tavoitteena on vähentää työttömyysturvan passiivisuutta ja antaa työttömille mahdollisuus parantaa omaehtoisesti asemaansa ja osaamistaan siirtymällä koulutukseen menettämättä kuitenkaan työttömyysturvaansa.Tavallaan se siis myös liittyy elinikäisen oppimisen periaatteeseen. Nykyistä työvoimakoulutusta halutaan yksinkertaistaa siten, että yksilölle annetaan suuremmat mahdollisuudet valita millaista koulutusta hän arvelee tarvitsevansa, jotta työllistyminen olisi helpompaa.
Ratkaiseva virhe koulutusvakuutuskeskustelussa voi syntyä siitä, että järjestelmää arvioitaisiin pelkästään työvoimapoliittiselta kannalta ja unohdetaan itse koulutuksen sisältö ja samalla sen rahoitus. Rahoituksen unohtaminen lienee kuitenkin mahdotonta, joten varsinainen riski liittyy koulutuksen sisällön jäämiseen taka-alalle.
Kustannukset ja niiden kattaminen
Työttömän omaehtoisen koulutuksen tuen kokonaiskustannukset ovat 900 miljoonaa markkaa ja aikuiskoulutustuen kustannukset 1,3 miljardia markkaa. Näistä uusia menoja on 960 miljoonaa markkaa. Kun etuuksien lisäksi luonnollisesti tarvitaan myös lisäpanostusta itse koulutukseen, niin siitä arvioidaan aiheutuvan menoja vajaat 1,3 miljardia markkaa.Etuusmenoista katetaan 300 miljoonaa markkaa valtion varoista, jotka on jo varattu nyt alkaneen vuoden budjetissa tätä käyttöä varten. Jos tämä määräraha ei ole tulevina vuosina käytettävissä, niin kate on aikaansaatava säästöillä.
Merkittävin jo aiemmin esitetty säästöehdotus on työttömyysturvan alenemaportaan käyttöönotto 130 päivän jälkeen niille työttömille, jotka eivät osallistu koulutukseen. Aikuisopintoraha ja koulutus- ja erorahaston ammattikoulutusraha, yhteensä noin 200 miljoonaa markkaa, on siirrettävissä aikuiskoulutuksen rahoitukseen.
Selvittäjät väläyttävät lisäksi, että palkansaajien nykyisestä työttömyysvakuutusmaksusta voitaisiin korvamerkitä 0,15 - 0,2 prosenttiyksikköä, eli noin 400 miljoonaa markkaa, aikuiskoulutustuen rahoittamiseen.
Kun työttömälle avataan mahdollisuus opiskella omaehtoisessa koulutuksessa, siirtyy koulutuskysyntää työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta opetusministeriön hallinnonallalla järjestettävään omaehtoiseen koulutukseen. Tämä johtaa väistämättä siihen, että itse koulutuksesta aiheutuvat lisäkustannukset on haettava työvoimapoliittista aikuiskoulutusta vähentämällä.
Ristiriitoja ja poliittista vääntöä odotettavissa
Koulutusvakuutukseen liittyy paljon odotuksia. Selvittäjien työn jälkeen on kuitenkin siirryttävä puhumaan työttömien omaehtoisen koulutuksen tuesta sekä uudesta aikuiskoulutustuesta. Varsinaista koulutusvakuutus nimikkeellä olevaa järjestelmää ei ole esitetty.SAK ilmoitti tyytymättömyytensä selvittäjien ehdotukseen tuoreeltaan. Samoin työnantajat ehtivät tuomitsemaan heille aiheutuvat lisäkustannukset. SAK:lle järjestelmän aiheuttamat säästöpaineet ja erityisesti työttömyysturvan alenemaporras ovat kipupisteitä. Työnantajalle tuskaa aiheuttaa sekä raha, että periaate, joka nyt avattaisiin eli, että työnantajilla on vastuuta yleisestä koulutuksesta aiheutuvista menoista.
Työministeriö vartioi reviiriään eikä halua luopua pennistäkään. Nyt suurta osaa lisäkuluista suunnitellaan katettavaksi työministeriön aikuiskoulutusvolyymia laskemalla. Sisällöllisesti työministeriön näkemys painottaa koulutussuunnittelua ja työvoimaviranomaisten roolia koulutuskysynnän arvioinnissa.
Kärjistäen voidaan sanoa, ettei työministeriö näytä uskovan omaehtoisuuteen eli siihen, että ihmiset itse päättäisivät mitä koulutusta he tarvitsevat. Lisäksi työministeriö pitää puutteellisena, sitä ettei selvitys sisällä koulutuksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta koskevia arvoita. Tämän selvittäminen lienee varsin luonnollista, jotta nykyistä työvoimapoliittista aikuiskoulutusta voidaan vertailla arvoihin uusista tukimuodoista.
Miljardin markan aukko
Hallituksen pöydälle on tullut mutkikas kysymys, joka sisältää niin periaatteellisesti kuin myös taloudellisesti suuria muutoksia. Selvittäjät jättävät noin miljardin verran menoja kattamatta. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö onkin muistuttanut, ettei sellaisia uudistuksia voi tehdä, jotka lisäävät valtion menoja.Tämä merkitsee, että pakettiin tulee lisäksi kysymys lisäsäästöistä, jotka ovat nekin mutkikkaita päätöksiä. Työmarkkinaosapuolet tulevat ottamaan aktiivisesti osaa itse päätöksentekoprosessin.
On vain toivottava, että joku kantaa huolta myös koulutuksen sisällöstä ja laadusta markkojen ja valtapoliittisten taistelujen temmellyksessä.
MAX MICKELSSON
10.1.1997
