Ehdotuksen pääasiallinen sisältö
Ehdotus tukee työttömien omaehtoista koulutusta
Selvittäjien ehdotukset tarjoavat työttömille mahdollisuuden omaehtoiseen koulutukseen työttömyysturvalla. Aikaisemminhan kouluttautuminen on ollut työttömälle mahdollista vain työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa, johon osallistutaan työvoimaviranomaisten päätöksellä.Omaehtoisen koulutuksen mahdollisuus niin, ettei työtön menetä työttömyysturvan tasoista toimeentuloaan, on työttömälle todellinen parannus.
Järjestelmä lähtisi käyntiin siten, että tälle vuodelle varatut rahat suunnattaisiin pitkäaikaistyöttömien koulutukseen. Ehdotuksen mukaan työtön saa koulutuksen ajalta koulutustukea, joka on saman tasoinen kuin työttömyysturva, joka voi olla joko ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, peruspäiväraha tai työmarkkinatuki.
Ensiksi apua pitkäaikaistyöttömille
Tälle vuodelle ehdotus koskisi pitkäaikaistyöttömiä, joilla on vähintään 12 vuoden työhistoria. Työhistoriaan lasketaan niin palkkatyö kuin toiminta yrittäjänä tai ammatinharjoittajana. Työtön tekisi työvoimaviranomaisen kanssa työllistymis- ja koulutussuunnitelman. Oppilaitokset laativat opiskelijalle henkilökohtaisen opetussuunnitelman.Pitkäaikaistyötön, joka siirtyy opiskelijaksi, ei kuluta työttömyyspäivärahojaan omaehtoisessa koulutuksessa ollessaan. Sama sääntö pätee myös työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa. Koulutustuen maksamiselle ei aseteta enimmäisaikaa.
Tämän vuoden liikkeellelähdön jälkeen systeemi muuttuisi siten, että omaehtoisen koulutuksen tukea ehdotetaan työttömille, joilla on vähintään 10 vuoden työhistoria. Työnhaun ensisijaisuuden varmistamiseksi ja väärinkäytösten estämiseksi työtön voi saada koulutuspäivärahaa vasta, kun työttömyys on kestänyt 86 päivää.
Koulutusaika luetaan mukaan työttömyyspäivärahan maksukauden enimmäiskestoon, mutta työtön saa jatka 500 päivän aikana aloittamaansa opiskelua vielä 86 päivää tuen laskematta.
Valtio vastaa peruspäivärahan ja työmarkkinatuen tasoisen työttömän koulutuksen kustannuksista. Ansiosidonnaisen koulutustuen rahoitusosuudet ovat samat kuin nykyisin työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa. Ansio-osan rahoitus jakautuu valtiolle (47,5 %), työnantajille (47 %) ja kassan jäsenille (5,5 %). Selvittäjät toteavat kuitenkin, että kassan jäsenen, siis palkansaajan, maksuosuuden nostaminen voi tulla kyseeseen.
Ollessaan koulutuksessa työtön on kuitenkin koko ajan työmarkkinoiden käytettävissä ja velvollinen ottamaan vastaan tarjottua työtä. Jotta täysin typeriltä tapauksilta vältyttäisiin työvoimaviranomaisilla on kuitenkin mahdollisuus harkita tilannetta, jossa koulutuksen keskeyttäminen olisi kohtuutonta.
Selvittäjien mukaan koulutusta pitäisi suunnitella mahdollisuuksien mukaan siten, että se on suoritettavissa loppuun työn ohessa.
Yleinen aikuiskoulutustuki
Selvitysmiesten toinen suuri muutosehdotus nykytilaan on uusittu aikuiskoulutustuki, joka ehdottaan otettavaksi käyttöön 1.8. 1999 alkaen. Työstä opintovapaalle siirtyvälle tai muuten päätoimisen opiskelun aloittavalle taataan nykyistä kattavampi ansioon suhteutettu tuki, joka kuitenkin on työttömän ansiosidonnaista koulutustukea alempi.Aikuiskoulutustuen saamiseksi vaaditaan vähintään 8 vuoden työhistoria. Tuki koostuu opintorahan suuruisesta perusosasta (1270 mk/kk tai 1540 mk/kk) ja ansio-osasta. Ansio-osa on 30 % tai 11 120 markkaa ylittävältä osalta 15 % palkasta.
Yhteensä aikuiskoulutustuki on noin 79-75 % vastaavasta työttömän koulutuspäivärahasta. Aikuiskoulutustukea voi saada enintään 24 kuukauden ajan. Valtio osallistuu työllisten aikuiskoulutustuen rahoitukseen perusosan verran. Ansio-osan rahoittavat työnantajat ja palkansaajat yhdessä.
Koulutukselle asetetaan vaatimuksia
Tukeen oikeuttavan koulutuksen pitää olla kaikissa tukimuodossa päätoimista, ammatillisesti suuntautunutta tai yleissivistävän koulutuksen puutteita paikkaavaa. Koulutuksen tulee olla vähintään 20 opintoviikon laajuinen kokonaisuus. Muille kuin pitkäaikaistyöttömille tukea maksetaan korkeitaan 24 kuukautta.Selvittäjien näkemyksen mukaan koulutettavalla on itse oikeus valita, mihin perusedellytykset täyttävään koulutukseen hän hakeutuu. Hänen on myös täytettävä koulutuksen valintakriteerit.
Ehdotukset lisäävät koulutusta ja nostavat yleistä koulutustasoa
Selvittäjien arvion mukaan uudet tukimuodot lisäävät halua kouluttautua ja opiskella. Nykyisen aikuiskoulutustuen leikkaukset ovat laskeneet tuen käyttäjien määrän kolmannekseen alkuperäisestä. Ehdotuksen toteuttaminen merkitsisi selvittäjien arvion mukaan, että 18 000 työtöntä ja 20 000 työstä koulutukseen siirtyvää käyttäisi mahdollisuutta omaehtoiseen koulutukseen ansiosidonnaisella tuella.Tässä piilee yksi kustannuskiista. Kuten aina kaikissa muissakin uudistuksissa niin on odotettavissa, että valtiovarainministeriö tekee toisenlaisen arvion, kuin mitä selvittäjät tässä tapauksessa ovat tehneet. Selvittäjien arvio menee alakanttiin myös työministeriön arvion mukaan.
MM
10.1.1997
