Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti


SDP lonksuttelee NATO-ovea?

SDP:n puoluejohdon erityisavustaja Matti Linnanahde kirjoitti Helsingin Sanomissa (5.1.) Suomen turvallisuuspolitiikasta ja NATO:sta.

Linnanahteen mukaan ”kannaltamme on edullista seurata Naton laajenemisen ja yhteistyömallien toteutumista. Meillä pitäisi olla kaikki syyt toivoa menestystä Naton (käytännössä Yhdysvaltain) ja Venäjän neuvotteluille Venäjän integroitumisesta erityisillä järjestelyillä Natoon...

Mutta on vain niin, että suomalaisten tukea Nato-jäsenyydellemme ei tule, jos Yhdysvallat ja Venäjä ovat asiassa konflikti tilanteessa.”

Linnanahteen mukaan ”olennaista ei ole, laajeneeko Nato vai ei. On kyse siitä, onko meillä valmiudet toimia, jos se laajenee ja Venäjä kytkeytyy omine sopimuksineen mukaan. Olemme tilanteessa, jossa emme voi kiirehtiä emmekä hidastella. Meidän on toimittava, kun hetki koittaa.”

Merkitseekö Linnanahteen kirjoitus sitä, että SDP:n asenne Suomen NATO-jäsenyyteen on muuttunut piirun myönteisemmäksi ja että se sitoo jäsenyyden NATO:n ja Venäjän väliseen sopimukseen? Tuskin sitä ainakaan on kirjoitettu puoluejohdon tietämättä.


Aula tahtoo Niinistön kansanvallan kertauskurssille

Keskustan varapuheenjohtaja Maria Kaisa Aula suosittelee Niinistölle kansanvallan periaatteiden kertaamista. Aula on närkästynyt tavasta, jolla Niinistö vastasi Esko Ahon punamultakaavailuihin.

Keminmaalla tiistaina puhunut Aula sanoi, ettei mikään eduskunnan enemmistön saavuttava hallituskokoonpano voi olla ennakolta poissuljettu: ”Vaalien tulos ratkaisee sen, mitkä puolueet ovat hallituksen muodostamisessa vahvimmilla”.

Keskusteluhan alkoi, kun Aho kaipasi Turun Sanomien kolumnissa punamullan paluuta. Niinistö vastasi Aholle, että tämä vähättelee kansanvaltaa ja että on kovin aikaista lähteä puhumaan uudesta hallitusyhteistyöstä, kun seuraaviin vaaleihin on aikaa yli kaksi vuotta. Niinistö sanoi puolitoista viikkoa sitten, että ”vaalit ratkaisevat hallituspohjan” (- vertaa Aulan lausunto).


Roos rökittää Lipposta

SDP:n kansanedustaja Jukka Roos syyttää puolueensa puheenjohtajaa pääministeri Paavo Lipposta jyräämisestä ja ihmisten ojentamisesta myllykirjeillä. Uusimman Seura-lehden haastattelussa Roos maalailee, että Lipposen hallituksen kapitalismi on kovempaa kuin kapitalismi muutama kymmenen vuotta sitten, jolloin tehtaanjohtajat ja patruunat hänen mukaansa sentään huolehtivat duunaristaan.

Roosin mielestä nykyinen hallitus on toteuttanut oikeistolaista politiikkaa ja mm. tehnyt leikkauksia, joita edellinen Esko Ahon porvarihallitus ei tehnyt. Roosin mukaan Lipposen sosiaalidemokratia on sitä, että toimitaan työnantajien ja hyvin toimeentulevien ehdoilla.

Roos nostaa SDP:n asettaa europarlamentaarikko Pertti Paasion Lipposen vastakohdaksi ja tarjoaa tätä demarien presidenttiehdokkaaksi, jos nykyinen Martti Ahtisaari lähde toiselle kaudelle. Roos arvelee, että Paasion mahdollisuudet menestyä presidenttikilvassa olisivat paremmat kuin Lipposen.


Saamelaislakia muutettava

Oikeustieteen tohtori Kaisa Korpijaakon mukaan vuoden vanhaa saamelaislakia on muutettava. Lakihan on aiheuttanut varsin intohimoisia tunteita maamme pohjanperukoilla. Korpijaakko on selvittänyt lakia saamelaisasiainneuvottelukunnan pyynnöstä.

Laissa on suuria ristiriitaisuuksia, joista vakavin liittyy saamelaisuuden määrittelyyn. Lain mukaan saamelaiseksi voi äidinkieleen vetoamisen lisäksi hakeutua myös sillä perusteella, että polveutuu lappalaiselinkeinojen harjoittajista. Näin kiinteistöistä tulee ihmisiä ja sitäpaitsi olemme viime kädessä kaikki lappalaisia. Olemmehan me kaikki olleet joskus paimentolaisia. Korpijaakon mukaan etnisyys ja kiinteistöoikeudellinen asema pitäisi erottaa toisistaan.

Oikeusministeri Kari Häkämies ilmoitti keskiviikkona, että laissa saamelaisuuden määritelmä muutetaan kieliperusteiseksi.

ILKKA AHTOKIVI
10.1.1997


OTSIKKOSIVULLE