Väylämaksut ja joukkoliikenteen arvonlisävero hiertävät:

Aura povaa liikenneministeriölle kuumia budjettineuvotteluja

Tulevien budjettineuvottelujen suurimpia kysymyksiä on arvonlisäverokantojen määrä. Suomi on luvannut EU:lle vähentävänsä yhden arvonlisäveronkannan. Täyden 22 prosentin verokannan lisäksi meillä on kahdentoista, kuuden ja nolla-prosentin verokannat.

- Epävirallisten tietojen mukaan valtiovarainministeriöllä on kova halu nostaa kuuden prosentin verokantaa, jossa joukkoliikenne tällä hetkellä on, paljastaa liikenneministeri Matti Aura. Näin siis joukkoliikenteen arvonlisävero nousisi kahteentoista prosenttiin kun kuuden prosentin verokannasta luovuttaisiin kokonaan.

- Hereillä olevat ovat kirjoittaneet hallitusohjelmaan, että joukkoliikenteen arvonlisäverokantaa ei nosteta, muistuttaa Aura.

- Siitä varmasti tulee suuri vääntö budjettikeskustelujen osalta, hän arvioi. Liikenneministeri haluaa pitää kiinni hallitusohjelmasta, kuten ministerin kuuluukin. Hän näkee muutenkin, että budjettineuvotteluissa tulopuoli tulee olemaan menopuolta huomattavasti vaikeampi.

Verokanta käytännössä nollassa

Joukkoliikenteen arvonlisäveron korotus 12 prosenttiin merkitsisi noin 300 miljoonan markan tulonlisäystä. Olennaista ei kuitenkaan ole raha, vaan EU:n periaate, johon Suomi on sitoutunut. Toinen mahdollisuus on 12 prosentissa olevien lääkkeiden ja kirjojen arvonlisäveron alentaminen kuuteen prosenttiin, huomauttaa Aura.

Hän ei ota kantaa siihen olemmeko me liian kuuliaisia EU:n vaatimuksille, vaan muistuttaa, että väännön paikka olisi ollut jo jäsenyysneuvotteluissa. Nyt olemme oman ratkaisun edessä.

Auran mukaan on olemassa myös suunnitelma, jossa joukkoliikenteen valtion pudotetaan. Neuvottelujen jälkeen 50 miljoonan leikkaus on laskenut 30 miljoonaan. Kun viime vuonna tukea laskettiin jo 15 miljoonalla, on liikenneministerin käsitys, että tukea ei enää pitäisi laskea.

Uusi leikkaus merkitsisi hänen mukaansa useiden junavuorojen lakkauttamista. Liikenne loppuisi mm. väleillä Karjaa-Hanko ja Riihimäki-Lahti.

Väylämaksuilla leikataan kilpailukykyä

Aura paljastaa, että vajaan sadan miljoonan markan kiistan taustalla kangastelee myös jäänmurtajahankinta, jota haluttaisiin kattaa väylämaksun korotuksella. Keskusteluja käydään myös siitä millä aikavälillä poistot väylien rakentamisesta tehdään ja millaista korkokantaa sovelletaan väyliin sisältyviin omaisuuseriin.

- Oma käsitykseni on, että laskelmilla voi osoittaa melkein minkä tahansa lopputuloksen oikeaksi. Olennaisempi kysymys on, että Suomen väylämaksutaso on noin kaksinkertainen Ruotsiin verrattuna ja kansainvälisesti ottaen aivan toista luokkaa kuin yleensä.

- Kuljetusten hinta on meille strateginen kysymys. Ruotsi rakentaa siltaa Malmön ja Kööpenhaminan välille ja on pian maayhteyden päässä Keski-Euroopan markkinoista. Aura muistuttaa myös Tanskan siltahankkeista. Suomi sen sijaan on ja pysyy meriyhteyden takana.

- Ei ole mitään järkeä, että me lähdemme heikentämään oman teollisuutemme kilpailukykyä sillä, että me nostamme väylämaksuja.

Valtion tulot eivät kasvaisi

- Jos nostamme väylämaksuja, niin valtio ei todennäköisesti saa yhtään lisää tuloja. Kuljetukset vähenevät ja voi olla, että jopa valtion tulot vähenevät.

Aura soimaakin valtiovarainministeriötä staattisesta ja kameraalisesta lähestymistavasta, jossa kuvitellaan, että kuljetusten määrät ovat aina samat. Maailma ei kuitenkaan toimi sillä tavoin.

- Minun ajatteluni on, että valtion pitäisi maksuilla tienata eikä menettää rahaa. Ei kannata nostaa sellaisia maksuja, joita nostamalla saa todennäköisesti vähemmän tuloja.

Väylämaksut nousivat jo viime vuonna noin 20 prosenttia. Aura arvioi, että nekään korotukset eivät ole tuottaneet arvioituja tuloja.

Kansaedustajat haalivat uusia hankkeita

Aura suhtautuu optimistisesti hankkeen etenemiseen, ministerivaliokunta on siunannut sopimuksen kustannusten jaosta Espoon, Helsingin ja valtion välillä. Kahdeksansadan miljoonan projektista valtio vastaa noin viidensadan miljoonan markan verran, josta huomattava osa tarvitaan jo ensi vuodelle.

Muuten liikenneministeriön peruslinjana on suurten investointihankkeiden sijaan tie- ja rataverkon peruskunnossapito. Eritoten rataverkon osalta tämä on suuri urakka eikä Auran mukaan onnistu pelkästään budjettiin varatulla kahden miljardin markan tasolla. Lisää tarvitaan noin 270 miljoonaa markkaa.

- Ongelma on siinä, että kaikki kaksisataa kansanedustajaa teoriatasolla hyväksyy tämän. Mutta yksikään ei puhu nykyisen verkoston kunnossapidosta, vaan jokainen puhuu jostakin uudesta hankkeesta, joka on hänelle tärkeä omassa vaalipiirissään.

Ylen jakeluverkko yhtiöitettävä

Ministeri toivoo, että Yle ratkaisisi jakeluverkkokysymyksensä ennen kuin digitalisointiin ryhdytään. Esimerkiksi Englannissa BBC on myynyt oman jakeluverkkonsa kokonaan ulkopuolisille.

- Taajuuskysymysten ratkaisu olisi huomattavasti helpompi jos Yleisradio olisi yhtiöittänyt jakelunsa niin kuin Englannissa BBC on tehnyt.

Aura huomauttaa, että digitalisoinnin myötä radioaalloilla tehdään muutakin kuin perinteistä radiotoimintaa. Liikenneministeriön tehtävänä on taas valvoa, että lupamaksuvaroilla ei subventoida tai harjoiteta muuta liiketoimintaa. Jakelutoiminnan yhtiöittämisen jälkeen tämä valvontatehtävä helpottuisi.

Aura muistuttaa, että Yleisradio on eduskunnan valitseman hallintoneuvoston ohjauksessa, eikä liikenneministeriö voi ryhtyä suoriin toimenpiteisiin.

- Yleisradion hallintoneuvostossa on jakeluverkon yhtiöittämistä koskeva esitys olemassa. Jos esitys menee siellä eteenpäin, niin monet asiat Yleisradion osalta helpottuvat.

- Digitaalisten taajuuksien myöntäminen Yleisradiolle on helpompaa, jos jakeluverkko on yhtiöitetty.

Aura toivoo, että eduskunnasta löytyy poliittista tahtoa yhtiöittämispäätöksen tekemiseen. - Joskus minulla on sellainen kuva, että eduskunta ei täysin miellä sitä, että sen valvonnassa olevat laitokset, kuten Yleisradio, Kansaneläkelaitos ja Suomen Pankki ovat täysin eduskunnan eikä hallituksen vastuulla.

PETE PAKARINEN
11.7.1997