Luottamus vuosituhannen vaihteeseen
Kohti uutta vuosituhatta etenevän loppuvaalikauden aikana politiikassa korostuu erilaisten arviointi- ja ennakointijärjestelmien toimivuus. On arvioitava ennalta ne vaikutukset, jotka tehtävillä päätöksillä on yhteiskunnan eri osiin ja kuinka tehtävät päätökset vaikuttavat.Demokraattisessa päätöksenteossa tämä tarkoittaa avoimuuden lisäämistä, ihmisen aktiivisuuden merkityksen korostamista ja erilaisten osallistumisjärjestelmien kehittämistä. Perinteisesti ymmärretyn turvallisuuden rinnalle on nostettava myös sosiaaliset, sivistykselliset, ympäristölliset ja kulttuuriset kysymykset. Turvallisuudesta puhuttaessa yhä useammin on kyettävä hahmottamaan se todellinen ongelma, mikä aiheuttaa kulloisenkin turvattomuuden. Suomalaisten on voitava luottaa lähtökohtien tasa-arvoon. Ja siihen, että sosiaalinen turvaverkko, kohtuuhintaiset ja kattavat peruspalvelut, sivistykselliset edellytykset ja oikeudenmukainen, kohtuullisen tasainen tulonjako on olemassa yhdessä aitojen kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kanssa. Perusturvauudistus on aloitettavaLoppuvaalikauden aikana on aloitettava valmistelut kokoomuslaisen perusturvauudistuksesta. Sosiaaliturvan kehittämisen perusperiaatteena on se, ettei kukaan joudu perustoimeentuloturvan ulkopuolelle. Toinen keskeinen elementti on turvajärjestelmien kannustavuus. Nykyisen kaltaisella järjestelmällä ei ole tulevaisuutta, koska se maksaa liikaa ja mahdollistaa tipahtamisen ohi turvaverkon ja antaa toisaalta mahdollisuuden keinotteluun.On myös tutkittava kannustavana elementtinä esimerkiksi kolmannen sektorin vapaaehtoistyötä tekeville nk. osallistumistulon maksamista, jolla palkitaan ja kannustetaan ihmisten omaa aktiivisuutta. Kokonaisuutena sosiaaliturvajärjestelmää on yksinkertaistettava yhdistämällä erilaisia tukijärjestelmiä ja muokkaamalla niistä yksi ja yhtenäinen tukijärjestelmä. Suomalaiset odottavat meiltä nyt suuntaa. Tekoja turvatumman tulevaisuuden puolesta, sosiaaliturvauudistus on keskeinen osa tätä työtä. Tulevaisuutta tehdään joka päivä tapahtuvilla valinnoilla ja päätöksillä. Tulevaisuus on avoin, ja me voimme siihen vaikuttaa. Itse asiassa vaikutamme siihen, halusimme tai emme. Loppuvaalikauden tavoitteita asettaessamme tarvitsemme periaatteita, jotta kannattajamme ja äänestäjämme tietävät, minkälaista yhteiskuntaa rakennamme. Tarvitsemme periaatteita suunnistaessamme tulevaisuuteen. Näihin arvoihin kuuluvat yksilön arvostaminen, usko omatoimisuuteen yrittämiseen, lähimmäisenrakkauden mukainen vastuu kanssaihmisistä ja turvallisen kasvuympäristön takaaminen kaikille. Tavoitteita tarvitsemme, jotta pystymme linjakkaasti rakentamaan periaatteittemme mukaista yhteiskuntaa. Kokoomus tarvitsee keskustelua periaatteistamme ja linjastamme, ettemme menetä suuntavaistoamme. Uusi teknologia - uudet markkinatTeknologian ja erityisesti viestintäteknologian kehittyminen tuo uusia markkinoita. On nähtävissä, että Suomessa metsäklusteria suurempaan liikevaihtoon pääsee jo lähiaikoina teleklusteri.Tulevaisuuden tärkein taloudellinen linja on julkisen velan kurissa pitäminen ja velan määrän vähentäminen. Tämä edellyttää tiukkaa valtiontalouden hoitoa pitkälle ensi vuosituhannen puolelle. Työttömyyden alentamiseen tähtäävät toimenpiteet ja niiden seurauksena tapahtuva työllisyyden koheneminen ovat oleellinen osa talouden tervehdyttämistä. Taloudelliseen toimintaan ja arvoihin liittyvistä asioista päätellen voidaan arvioida ettei työttömyys vähene radikaalisti ennen suurten ikäluokkien siirtymistä eläkkeelle. Työllisyystilanne paranee, mutta täystyöllisyyttä ei ole näköpiirissä. Työn kulttuuri muuttuuTyön merkitys ihmisille myös muuttuu. Ihmisen on etsittävä oman elämänsä arvostus yhä useammin aika-ajoin muualta kuin työpaikasta. Työn ja palveluiden uudet markkinat antavat mahdollisuuden mielekkääseen tekemiseen omassa lähiympäristössään ja samalla jossain määrin kohentavat työttömyyden aikaista ansiotasoa.Perinteinen työn kulttuuri muuttuu. Työsuhteista tulee yhä useammin lyhytaikaisia ja yrittäjämäisempiä ja pysyvät kokopäiväiset työsuhteet hiljalleen harvinaistuvat. Ympäristöpolitiikka on tulevaisuudessa osa taloudellista toimintaa. On taitamattomuutta, mikäli ympäristön ja talouden intressejä ei saada yhdistettyä. Jatkuvan materiaalisen kasvun logiikalla toimiva tuotanto pyrkii yhä enemmän ja tehokkaammin hyödyntämään hupenevia luonnonvaroja, jolloin ympäristöongelma pahenee entisestään ja käsillä on hyvin nopeasti ekologiset rajat. Ympäristöriskien hallitaan parasta on luonnon monimuotoisuuden suojeleminen sekä ilmasto-ongelman ratkaiseminen. Ympäristökysymykset ovat laajoja ja asiat liittyvät toisiinsa, joten minkään yksittäisen siivun ratkaisemisesta ei välttämättä seuraa niin suurta hyötyä kuin kokonaisvaltaisesti asiaan paneutumisesta. Tulevaisuuden keskeiset käytännölliset haasteet löytyvät monessa mielessä siitä, millaisen koulutusjärjestelmän voimme yhteiskuntaan taata. Nopeutuvan tiedon liikkumisen ja teknologian kehittämisen yhteiskunnassa on lähtökohdaksi asetettava avoin koulutusjärjestelmä, jossa ihminen voi opiskella elämänsä eri vaiheissa. Kun tarpeet esimerkiksi työmarkkinoilla muuttuvat, on vahvan yleissivistyksen perustalle rakennettua ammatillista osaamista ja kykyä tehdä tulosta voitava aika-ajoin uudistaa kouluttautumalla. Tämä parantaa sekä ihmisten kykyä toimia työelämässä että myös tuotannon toimintaa. Ennen koulussa hoettiin, että et opi koulua varten, vaan elämää varten. Hokemaan on lisättävä, että et opi vain koulussa, vaan koko elämän ajan. Kilpailukykymme syntyy laadusta ja osaamisesta, joka edellyttää korkeaa koulutustasoa. Tämä johtaa suhteellisen korkeaan palkkatasoon ja antaa mahdollisuuden korkeaan elintasoon. Suomi ei ole, eikä Suomella ole varaa tulla halpatyövoiman maaksi.
JUHA RINTAMÄKI
|
KOLUMNIT -SIVULLE