Suomen julkinen sektori kansainvälisessä vertailussa
Valtiovarainministeriön työryhmä tarkastelee tutkimuksessa 'Julkinen talous kansainvälisessä perspektiivissä' julkisen sektorin erilaisia rooleja sekä erilaista osallistumista eräiden tehtäväalueiden hoitoon. Selvityksessä tarkastellaan myös saavutettuja tuloksia.Pohjoismaissa panostetaan hyvin vahvasti sekä julkisiin hyvinvointipalveluihin että kotitalouksille meneviin tulonsiirtoihin. Monissa Keski-Euroopan maissa on panostettu tulonsiirtoihin, joiden turvin kansalaiset itse hankkivat haluamansa hyvinvointipalvelut yksityisiltä tuottajilta. Lukeminen ja laskento sujuu, luonnontieteissä mättääKoulutusta pidetään tärkeänä ja kaikissa OECD-maissa siihen on suunnattu huomattavia summia julkisia varoja. Suomalaisten lukutaito edustaa kansainvälistä huipputasoa ja peruskoululaiset yltävät kansainväliseen keskitasoon matematiikassa. Myös lukiolaiset yltävät lähelle kansainvälistä kärkeä Hongkongin ja Japanin jälkeen.Suomalaisten suhteellinen sijoitus luonnontieteissä heikkenee selvästi lukioon siirryttäessä. Tämä kuvastaa koulutettavien suurta osuutta ikäluokasta ja tuntimäärien vähäisyyttä. Kansainvälinen vertailu osoittaa, että matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen eivät riipu suoraan julkisen sektorin panostuksen suuruudesta. Sekä matematiikan että tieteen suoritustasot olivat korkeimpia Koreassa ja Japanissa eli maissa, joissa julkinen sektori panostaa suhteellisen vähän koulutukseen. Koreassa sekä koulutusmenot että yksikkökustannukset ovat OECD-maiden alhaisimpia, mutta koulutuksen laatu on suoritustasona mitattuna OECD-maiden kärkipäätä. Yhdeksäntenä terveydenhuoltomenoissaTerveydenhuollon menojen nopea kasvu on ollut yhteinen piirre kaikissa OECD-maissa. Suomi sijoittui terveysmenoissa yhdeksännelle sijalle v. 1994 runsaan 8 prosentin kansantuoteosuudella. Terveydenhuoltomenojen ja lapsikuolleisuuden välillä ei ole suoraa yhteyttä. Singapore käytti terveysmenoihin ainoastaan 2 prosenttia kansantuotteestaan, mutta lapsikuolleisuus oli vain OECD-maiden keskitasoa. Sen sijaan lapsikuolleisuus on suurta Kanadassa ja USA:ssa huolimatta OECD-maiden suurimmista terveysmenoista. Suomessa odotettavissa oleva elinikä on aikuisten miesten osalta edelleen selvästi alempi kuin OECD-maissa keskimäärin. Väestön odotettavissa oleva elinikä on korkein Japanissa ja Hongkongissa eli maissa, joissa terveydenhuoltomenot ovat suhteellisen pienet. Terveydenhuollon kehityksen vaikutuksia terveyteen ei pystytä yksiselitteisesti arvioimaan. Taloudelliset ja sosiaaliset ympäristötekijät vaikuttavat terveyteen enemmän kuin lääketiede ja terveydenhuollon palvelujärjestelmät. Tätä kuvaa tukevat aasialaisen hyvinvointimallin hyvät tulokset väestön terveydentilassa. Kolmannes kansantuotteesta sosiaaliturvaanEri maissa omaksutut perhepoliittiset toimintastrategiat poikkeavat huomattavasti toisistaan. Suomessa kansalaisten sosiaaliturvan takaaminen on vaatinut runsaan kolmanneksen kansantuotteesta ja Ruotsissa lähes 40 prosenttia. Suomessa ja Pohjoismaissa sosiaalimenoja käytetään myös aktiiviväestön hyvinvointipalveluihin ja sosiaaliturvaan.Läntisen Euroopan maissa yksityinen ja erilaisten järjestöjen palvelutuotanto julkisen sektorin tukemana on yleisempää kuin muissa maissa. Tulonsiirtoihin painottuva toimintatapa johtaa näissä maissa Pohjoismaita huomattavasti pienempiin julkisiin kustannuksiin. Euroopan ulkopuolisissa maissa julkinen sektori tulee apuun ainoastaan köyhimpien perheiden tapauksessa. Suomen mittava panostus sosiaaliturvaan on tuottanut tulosta, sillä Suomen tuloerot ovat OECD-maiden pienimmät ja köyhiä on vain 5 prosenttia väestöstä. Valtiovarainministeriö huomauttaa kuitenkin, että esimerkiksi Sveitsissä ja Saksassa sosiaaliturva on verrattain suppea, mutta silti köyhyysluvut yhtä lailla pieniä. Vertailut osoittavat, että tarvittavien palvelujen ja sosiaalisen turvallisuuden ja viihtyvyyden takaava tulonsiirtojärjestelmä voidaan organisoida monella tapaa.
PP
|
POLITIIKKA -SIVULLE