Otila kysyy - komissio vastaa:"Metsien sertifioinnilla laaja tuki"
Europarlamentaarikko Jyrki Otila (kok.) jatkaa visaisten kysymysten esittämistä myös Euroopan parlamentissa. Otilan aloitteesta parlamentin maatalousvaliokunta tiedustelee EU-komissiolta Suomen metsätalouden kannalta tärkeästä, mutta komission maatalousosaston vastustamasta metsien eurooppalaisesta sertifiointijärjestelmästä.Jyrki Otila on yhdeksän ensimmäisen eurovaikuttamiskuukautensa aikana keskittänyt voimavaransa erityisesti sertifiointijärjestelmän edistämiseen. - Tämä kysely on nähdäkseni yksi askel tässä prosessissa. Toivon, että maatalousasioista vastaava komission pääosasto saataisiin suhtautumaan hankkeeseen positiivisemmin. Sertifiointi Suomen etuSuomalaisten mielipiteet sertifioinnin suhteen ovat olleet täysin hajallaan. Metsäteollisuudessa ymmärrettiin kuitenkin jo viime vuonna, että Suomella on EU:n metsäasioissa paljon vaikutusvaltaa ja, että olisikin meidän etujemme mukaista luoda unioniin meille sopiva sertifiointijärjestelmä. - Nyt sovittu esitys sertifiointijärjestelmästä on saanut osakseen laajaa hyväksyntää, sillä se on aika neutraali. Myös MTK on sen takana, Otila toteaa. - Näin me saamme keikautettua meidän metsäteollisuuttamme kritisoineet saksalaiset ja hollantilaiset samaan veneeseen. Kun metsäteollisuuden ympäristöystävällisyyttä arvioidaan tulevaisuudessa samoilla kriteereillä, eivät muut saa kilpailuetua meihin nähden, Otila selittää. Ruotsalaiset ongelmanaRuotsalaiset aiheuttavat päänvaivaa eurooppalaisen järjestelmän kehittäjille.Ruotsalaiset ovat menossa mukaan toiseen järjestelmään, jonka emämaa on Meksiko. Tämä ns. FSC-sertifiointijärjestelmä on alunperin kehitetty trooppisiin metsiin. Me saamme kuitenkin kilpailuetua maailman muihin suuriin metsäteollisuusmaihin mm. amerikkalaisiin ja kanadalaisiin nähden kun saamme käyttöön oman järjestelmämme. Euroopan ulkopuoliset maat eivät ainakaan automaattisesti olisi siinä mukana. Greenpeace puhuu voimakkaasti FSC:n puolesta, mutta syykin on ymmärrettävä: - Greenpeace saa osansa FSC:n sertifiointimaksuista. Sertifioinninkin edistämisessä törmätään kiintiöihin. - Täällä kun pidetään kiintiöistä, niin myös Euroopan parlamentin valiokuntien vuosittain eteenpäin laittamille mietinnöille on asetettu katto. Asia pääsee siis vauhtiin vasta ensi vuonna. Uskoakseni valmiita ollaan aikaisintaan vuoden 1999 alussa, Otila arvioi. Sosiaalisuus tärkeääOtila kertoo yllättyneensä siitä kuinka nopeasti eurooppalaisen politiikan tekemisen voi oppia. Hän on myös oivaltanut sen missä monella suomalaisella europoliitikollakin on vielä opettelemista.- Sosiaalisella kanssakäymisellä on täällä suuri merkitys. On tärkeää, että osallistuu aktiivisesti valiokuntien työhön, mutta sen lisäksi on hyvä viettää muutenkin aikaansa eri maalaisten kollegoiden kanssa - on tärkeää, että sinut tunnetaan. Onhan tämä monella tavalla erilaista kuin Suomessa, hän myöntää. Jäitä hattuunOman Eurooppa-visionsa Otila sanoo noudattelevan pitkälti presidentti Ahtisaaren linjaa.- Minusta hän oli oikeassa todetessaan, että laajenemisenkin osalta rauhallisessa etenemissä on etunsa. Amsterdamin epäonnistuminen pani hieman jäitä hattuun. Näytti nimittäin siltä, että ihmiset imaisi tietty vauhtisokeus. Olen kyllä laajenemisen puolella, mutta nyt Keski- ja Itä-Euroopan maatkin saivat hieman lisäaikaa, Otila toteaa lopuksi. Maltin sanotaan olevan valtioviisasta. Yhdeksän kuukauden kokemuksella Jyrki Otila antaa hyvin maltillisen ja integraation laajoihin vaikutuksiin huomiota kiinnittävän vaatimattoman puurtajan kuvan. Toivottavasti Otilalta löytyy tarvittaessa myös riittävää räväkkyyttä. Sitäkin politiikassa tarvitaan.
JORI ARVONEN
|
POLITIIKKA -SIVULLE