Viikonlopun poliittiset puheet


Zyskowicz: Keskusta pyrkii vain punamultaan

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowiczin mukaan pääoppositiopuolue keskustan tavoitteena vaalien jälkeen on yhteistyö sosiaalidemokraattien kanssa. Zyskowicz pitää kaksinaamaisina keskustan väitteitä, että punamultahallitus olisi vain yksi vaihtoehto muiden joukossa.

Turun Sanomien haastattelema Zyskowicz sanoo, että nykyinen hallituspohja voisi hyvinkin jatkaa vuoden 1999 eduskuntavaalien jälkeen. SDP ja sen puheenjohtaja Paavo Lipponen ovat olleet valmiit rehtiin yhteistyöhön, hän sanoi.


Aho: Kaikki hallitusvaihtoehdot käytettävissä

Keskustan puheenjohtaja Esko Aho kiisti sunnuntaina kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ben Zyskowiczin näkemyksen, jonka mukaan keskusta pyrkisi seuraavien vaalien jälkeen yhteistyöhön SDP:n kanssa.

Keskustan Lapin piirin vuosikokouksessa puhunut Aho ei tosin maininnut Zyskowicizia nimeltä, mutta kohde ei jäänyt kenellekään epäselväksi.
- Huoli vallasta on saanut jotkut kokoomuspoliitikot tekemään omia harhaanjohtavia tulkintoja keskustan kannoista, Aho totesi.

- Me lähdemme siitä, että kaikki hallitusvaihtoehdot ovat käytettävissä. Äänestäjien vaaleissa ilmaisema tahto ja puolueiden kyky sopia yhteisestä ohjelmasta sanelkoot tulevan hallitussuunnan, Aho jatkoi.


Piha: Keskustan ulkopolitiikka vanhoillista

Kokoomuksen varapuheenjohtaja, europarlamentaarikko Kirsi Piha moittii keskustan puheenjohtajaa Esko Ahoa vanhoillisesta ulkopoliittisesta keskustelusta ja hallitusyhteistyön liian aikaisesta lämmittelystä.

- Aho on sitä mieltä, että SDP ja keskusta luovat ulkopolitiikan valtavirran kokoomuksen ollessa avoimen Nato-keskustelunsa tähden tästä ulkona. Onko Aho nyt virittelemässä hiukan heppoisin eväin vanhaa kunnon ulkopoliittista uskottavuuskeskustelua, Piha kyseli sunnuntaina Oulussa.

- Ulkopolitiikka on Suomen ollessa EU:n jäsen kuitenkin muuttunut ilmeisesti Ahon huomaamatta. On vaikea nähdä änkyräkeskustaa Väyrysineen ulkopolitiikan valtavirtaa edustavana modernia puolueena, Piha sanoi.

- Kokoomus haluaa selvästi tehdä Suomen ulkopolitiikkaa EU:n jäsenenä, mutta Ahon keskusta on suhtautumisessa EU:hun täysin hajallaan, Piha kritisoi.


Väyrynen: EMU-työryhmä edistämässä Suomen liittymistä rahaliittoon

Keskustan europarlamentaarikko Paavo Väyrynen epäilee, että professori Jukka Pekkarisen työryhmä pyrkii edistämään Suomen liittymistä EU:n talous- ja rahaliittoon.

Väyrysen mukaan ryhmä ei toimi objektiivisesti ja sen väliraportista tehtiin tarkoituksella kriittinen, jotta loppuraportti voisi olla sävyltään selvästi myönteisempi.
- Epäilen työryhmän pyrkivän tietoisesti edistämään Suomen liittymistä ensimmäisten joukossa EMU:n kolmanteen vaiheeseen, Väyrynen sanoi kolumnissaan lauantain Salon Seudun Sanomissa.

- Tavoitteen toteutumiseksi oli viisasta purkaa aluksi Suomen EMU-jäsenyyteen liittyviä vastapaineita ja luoda samalla sellaista kuvaa, että työryhmä toimii objektiivisesti. Loppuraportti voi sitten vyöryttää keskustelua EMU-jäsenyyttä tukevaan suuntaan, Väyrynen kirjoitti.

Väyrynen ennakoi loppuraportinkin olevan yleissävyltään kriittinen. Hän kuitenkin uskoo päällimmäiseksi jäävän arvion, jonka mukaan EMU:n ulkopuolelle jääminen olisi ongelmallisempaa kuin mukaan meneminen.

Väyrysen mukaan asiantuntijoilta on turha odottaa vastauksia kysymykseen, olisiko Suomen liityttävä rahaliittoon.
-Asiantuntijat voivat antaa meille omilta, usein kapeilta, erityisaloiltaan tietoa, jota voimme päätöstä tehdessämme käyttää hyväksemme, Väyrynen painotti.

Koko rahaliiton toteutuminen on Väyrysen mukaan vaakalaudalla. Hän pelkää siitä muodostuvan tynkä-EMU:n, jossa on mukana vain muutamia jäsenmaita. Suomen jäsenyyteen liittyy Väyrysen mielestä melkoisia taloudellisia riskejä.

- Jo nyt näyttää olevan varmaa, että ainakin Iso-Britannia, Ruotsi ja Tanska ovat jäämässä EMU:n kolmannen vaiheen ulkopuolelle. Jos Suomikin tekee saman päätöksen, asemamme säilyy osapuilleen nykyisellään, Väyrynen totesi.

- Kaikki järkisyyt puhuvat sen puolesta, että Suomikin jää ainakin aluksi rahaliiton ulkopuolelle, Väyrynen suositteli.


Häkämies ehdotti porvaripuolueiden yhdistämistä

Oikeusministeri Kari Häkämies (kok) ehdotti perjantaina Luvialla porvaripuolueiden voimien yhdistämistä saman katon alle. Hän maalaili jopa yhteisen puolueen perustamista.

Häkämies mainitsi, että porvarikentän pirstoutuneisuus on hyödyttänyt kovassa poliittisessa kilpajuoksussa ja päätöksenteossa lähinnä vasemmistopuolueita. Hänen mielestään keskeisissä poliittisissa kysymyksissä kokoomus ja keskusta ovat ideologisesti hyvin lähellä toisiaan, mutta voimavaroja tuhlataan yhteisten tavoitteiden sijasta keskinäiseen kilpailuun ja toissijaisista kysymyksistä kiistelyyn.

- Kansallisen kokoomuksen, Suomen keskustan ja muiden porvarillisten puolueiden on harkittava kiinteämmän yhteistyön ja mahdollisen yhdistämisen etuja - siis jopa Suomen porvarit rp:n perustamista, hän ehdotti.

Vasemmistossa yhdentymiskehitys tapahtuu Häkämiehen näkemyksen mukaan lähes itsestään. Keskeisenä vasemmistoa jakavana kysymyksenä pysyy hänen mielestään suhtautuminen Euroopan unioniin; EU:hun myönteisesti suhtautuvat vasemmistoliittolaiset äänestäjät siirtyvät vähitellen sosiaalidemokraattien kannattajiksi.

- Kehitys johtaa SDP:n vahvistumiseen ja tosiasialliseen monopoliasemaan poliittisessa vasemmistossa. Pirstaleisen porvarikentän olisi vaikea kilpailla tasavertaisena yhden suuren vasemmistopuolueen kanssa, hän päätteli.

Häkämies korosti, että keskinäisen pudotuspelin sijasta porvarikentän on yhdistettävä voimansa vasemmistolaisten tavoitteiden vastavoimaksi. Tällainen kehitys muistuttaa hänen mielestään selvästi eurooppalaista järjestelmää, jossa kaksi puoluetta - sosiaalidemokraattinen ja porvarillinen - kilpailevat harjoitettavan politiikan suunnasta.

- Suomalaiset äänestäjät ovat vaaleissa antaneet selvän tuen porvarilliselle politiikalle ja porvaripuolueille. Porvarillisten puolueiden velvollisuus on huolehtia, ettei yhteisten tavoitteiden saavuttamista uhrata keskinäisen kilpailun alttarille, hän tiivisti.

Häkämies myönsi olevan realismia, ettei kyse ole päivänpoliittisesta kysymyksestä. Kuitenkin vääjäämätön tosia hänen mielestään on, että ennemmin tai myöhemmin Suomessakin mennään kahden puolueen malliin tai ainakin lähelle sitä.

Selvää Häkämiehen mukaan on, etteivät muut puolueet tietenkään vastaa jo taktisista syistä kyllä. Kuitenkin hän kertoi esimerkiksi keskustan Maria Kaisa Aulan antaneen tukea ajatukselle.

Koonnut: IA
14.4.1997


POLITIIKKA -SIVULLE