Ongelmat kärjistyvät - alueelliset erot kasvavat
Aluebarometrin mukaan yleisissä alueellisissa kehitysodotuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia kuluneen kesän ja syksyn aikana. Alueellinen kehitys on viime vuosina erilaistunut Kuntaliiton mukaan huolestuttavan voimakkaasti.Tulevaisuudennäkymät ovat edelleen parhaimmat keskusseuduilla, vaikka niidenkin kehitysnäkymät ovatkin jo jonkin aikaa olleet heikkenemässä. Heikoimmat kehitysodotukset ovat edelleen maaseutu- ja alkutuotantokunnissa. Alueellinen kehitys on viime vuosina erilaistunut huolestuttavan voimakkaasti. Väestö, työpaikat ja osaaminen ovat keskittyneet entistä harvemmille, suurille kaupunkiseuduille ja eteläiseen Suomeen. Väestö- ja muuttotappiokuntien määrä on kasvanut ja mukaan on tullut yhä suurempia kuntia. Kansallisen alue- ja rakennepolitiikan tehoa on Kuntaliiton mielestä lisättävä. Erityinen huomio on kohdistettava osaamisen vahvistamiseen. - EU:n rakennerahastouudistukseen on vaikutettava siten, että heikompien alueiden kehitysedellytykset säilyvät. Erityisen ongelmalliseksi on muodostumassa EU-hankkeiden omarahoitusosuuksien rahoittaminen. Barometri vahvistaa kuntatalouden kiristymisenAluebarometrin mukaan kuntien rahoitusvaikeudet jatkuvat ja ovat pahenemassa tulevina vuosina.- Viesti on samansuuntainen, kuin sisäministeriön äskettäin julkistamassa trendilaskelmassa. - Myös kuntien ensi vuoden talousarvioista saadut ennakkotiedot ja useissa kunnissa esillä olevat henkilöstömenojen supistamissuunnitelmat vahvistavat sen, että yhä useampi kunta on ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin. Ministeriön trendilaskelman mukaan vuosikatteeltaan negatiivisia kuntia olisi jo ensi vuonna 1995, kun niitä vuonna 1996 oli 17 ja vuonna 1995 kaksi. Koko kuntatalous on lähivuosina jäämässä tulokseltaan negatiiviseksi, eli yhteenlasketut vuosikatteet eivät riitä poistojen rahoittamiseen vuodesta 1998 lukien. Ministeri Jouni Backmanin (SDP) johdolla tehtävä kuntataloutta koskeva selvitystyö ja sen perusteella tehtävät käytännön toimet ovat Kuntaliiton mielestä ratkaisevan tärkeitä. - Hälyyttävää on, että aikaisemmin keskimääräistä vahvempina pidetyt suuremmatkin kunnat alkavat kriisiytyä. Barometri tuo esille kuntatalouden heikkenemisen lähes kaikissa maamme maakunnissa. Sisäministeriön selvityksen mukaan vuonna 2000 heikoin tilanne olisi Lapissa, jossa koko alueen vuosikate jäisi negatiiviseksi. - Kuntien tulojen ja menojen epätasapaino näyttää muodostuvan pitkäaikaiseksi. Talouden tasapainottamista vaikeuttaa se, että kuntien käyttötaloudesta runsaat 80 prosenttia kuluu lakisääteisten velvoitteiden hoitoon, Kuntaliitto toteaa. Paineita kunnallisveron nostoonKuntien tuloperusta on Kuntaliiton mukaan järkkynyt erityisesti suurten valtionosuus- ja verotuloleikkausten vuoksi. Kustannukset ovat myös kunnista riippumattomista syistä kasvussa erityisesti erikoissairaanhoidossa, päivähoidossa, ammattikoulutuksessa ja toimeentulotuessa.- Kuntatalous ei kestä uusia verotulomenetyksiä, joita tupon yhteydessä on esitetty vuodelle 1999. Valtion ja Kuntaliiton välisissä neuvotteluissa on pyrittävä löytämään keinot tilanteen korjaamiseksi. Sopeutuminen edellyttää selkeää puuttumista kuntien lakisääteisiin tehtäviin, kuten kansalaisten subjektiivisiin oikeuksiin. Pidemmällä aikavälillä on ammattikorkeakoulut pyrittävä siirtämään valtiolle, Kuntaliitto katsoo. - Samoin kuntien maksupoliittista liikkumavaraa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa on lisättävä. Asiakaskohtaisilla vuosimaksukatoilla kyetään varmistamaan se, ettei maksurasitus muodostu kenellekään kohtuuttomaksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon tasamaksujen tekemättä jääneiden taso korotusten toteuttaminen antaisi kunnille runsaan 200 miljoonan lisätulomahdollisuuden. - Valtion vuoden 1999 budjetti on laadittava siten, ettei kuntien taloutta enää kiristetä, Kuntaliitto vaatii. Jollei kuntien talouskehitystä kyetä korjaamaan jää ainoaksi nopeasti tehoavaksi sopeutuskeinoksi kuntien henkilöstön määrän tuntuva supistaminen tai kuntaverotuksen korottaminen, johon barometrinkin mukaan on kasvavia paineita. Kuntien palvelutuotannossa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, nähdään lähivuosina monia ongelmia kaikkialla maassa. Kuntien kiristyvä rahoitusasema sekä väestön rakenteelliset muutokset tulevaisuudessa lisäävät entisestään paineita kuntien palvelutuotannolle. Kunnat kantaneet vastuunsa työllistämisestäTyöllisyyden odotetaan lähivuosina paranevan kaikkialla maassa, mutta Kuntaliitto arvioi, että työttömyys jatkuu kuitenkin lähitulevaisuudessakin korkeana.- Erityisen ongelmallinen tilanne on pitkäaikaistyöttömien osalta, missä mm. kuntien mahdollisuudet tukityöllistämiseen ovat huononemassa. - Tänä vuonna kunnat ovat kyenneet säilyttämään työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä saman verran työttömiä kuin viime vuonna. Perinteisen tukityöllistämisen määrä on laskenut noin 4 000 viime vuodesta valtion budjetissa tavoitteeksi asetetun suuntaisesti. - Kuntien välisen yhteistyön sujuvuus vaihtelee alueittain. Yhteistyö näyttäisi sujuvan varsin myönteisesti suurissa ja teollisissa keskuksissa, vaikka yhteistyö esim. pääkaupunkiseudulla näyttäisi toimivan lähes huonoimmin koko maassa. Seutukunnallinen yhteistyö korostuu kaikkialla maassa ja on laajenemassa yhä useammalle toimialalle, mikä on erittäin myönteistä.
IA |
POLITIIKKA -SIVULLE