Enestam: Järjestäytyneen rikollisuuden ja rahanpesun torjunta Suomen EU-puheenjohtajuuskauden teemoiksi

Järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisyssä Suomi painottaa lähinnä Itämeren maiden osuutta.

- Pyrkimyksenä on entisestään tiivistää Venäjän sekä hakijamaiden, erityisesti Baltian maiden ja EU:n välistä poliisiyhteistyötä, Enestam kertoi avatessaan poliisialan Eurooppa-seminaarin Helsingissä keskiviikkona.

Enestam tehostaisi rikoksista saadun hyödyn perimistä takaisin riippumatta siitä, missä maassa tai maissa rikolliset ovat toimineet.

Ongelmana on, että kun yksittäiset rahanpesutapaukset ulottuvat joko usean EU:n jäsenmaan tai kolmansien maiden alueelle, ei viranomaisten yhteistoiminta onnistu, hän mainitsi.

Rahanpesua koskevaa lainsäädäntöä kehitetään parhaillaan useissa EU-maissa. Tällä haavaa EU-poliisiyhteistyön tärkeimpiä kysymyksiä ovat Suomen kannalta EU:n laajentuminen ja Schengenin sopimus.

Suomi on pitänyt tärkeänä, että EU:n hakijamaita tuetaan järjestäytyneen rikollisuuden, korruption, huumausainekaupan ja laittoman maahantulon torjunnassa.

Enestam toisti Suomen kannan siitä, että Schengenin sopimus ei saa vaarantaa pohjoismaista passiunionia. Kaikkiaan sopimus tuo uusia yhteistyömuotoja suomalaiseen rikoksentorjuntaan, oikeusapuyhteistyöhön sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon.

Kaksipäiväisessä Eurooppa-seminaarissa käsitellään mm. huumausaineita, etnisperäistä rikollisuutta, pedofiliaa ja rotuvihaa. Tapaamisessa keskustellaan myös EU:n lainvalvontayhteistyöstä.

Rahanpesu on ongelman ydin

Rahanpesulla tarkoitetaan laittomasti hankittujen varojen alkuperän hävittämistä niin, että se muuttuu lailliseksi rahaksi. Rahanpesussa on kolme vaihetta, jotka voivat tapahtua toisistaan erillään, yhtäaikaisesti tai päällekkäin.

Ensimmäinen vaihe on sijoittaminen. Rikoksesta saatu käteinen raha talletetaan suoraan pankkitilille, vaihdetaan toiseksi valuutaksi tai se sekoitetaan johonkin liiketoimeen.

Toisessa vaiheessa - kerrostamisessa - laittomasti hankitut rahat irrotetaan alkuperäisestä lähteestään enemmän tai vähemmän monimutkaisilla liiketoimilla, joiden tavoitteena on jäljitettävän tilitapahtumaketjun katkaiseminen ja rahojen alkuperäisen omistajan henkilöllisyyden kätkeminen.

Tämä voidaan tehdä esimerkiksi siirtämällä rahaa elektronisesti ulkomaille käyttämällä peiteyhtiöitä ja liiketoimintaan liittyviä rahansiirtoja. Internet on avannut tähänkin aivan uusia näköaloja.

Kun kerrostaminen on onnistunut, nyt näennäisesti laillisesta lähteestä saadut varat palautetaan talouselämään tavalla, joka saa ne näyttämään normaalilta liikevarallisuudelta. Tähän voidaan käyttää esimerkiksi valelainojen takaisinmaksua tai väärennettyjen laskujen maksua.

STT-ILKKA AHTOKIVI
12.12.1997